Muutosvuoropuhelu yksilöllisen ja yhteisöllisen kehittämistyön yhdistävänä mallina – MUPU-hanke

Tiivistelmä

Esimiehen ja HR-asiantuntijan kumppanuus strategisen johtamisen ja kehittämisen kysymyksissä on tärkeä meneillään olevassa työn murroksessa. Sen tueksi tarvitaan jaettuja välineitä ja osaamista. Hankkeen tarkoituksena on kokeilla ja tutkia kahdessa erilaisessa organisaatiossa toteutettavaa palvelumuotoilua soveltavaa yhteiskehittelyprosessia, jossa esimiehet ja HR-toimijat luovat ketterää muutoksen hallinnan välineistöä yhdessä tutkija-kehittäjien kanssa. Pohjana hyödynnetään kehittävään työntutkimukseen perustuvaa kehitysvuoropuhelua, joka on osoittautunut lupaavaksi yhdistäessään yhteisön ja yksilön näkökulmat kehittämisessä. Tutkimuksellisena tavoitteena on tuottaa tietoa yhteiskehittelystä sekä toimijuuden ja osallistamisen suhteesta. Palvelumuotoilua ja osallistavia menetelmiä on käytetty eri hankkeissa, mutta ei ole tutkittu, millaiseksi eri osapuolten toimijuus muotoutuu. Tietoa tuotetaan myös kehitetyn menetelmän vaikutuksista. Kyseessä on interventiotutkimus, johon sisältyy myös kehittävä arviointi. Kehittämisprosessin työpaja-aineisto analysoidaan laadullisesti. Hankkeen tuotoksena julkaistaan digitaalinen muutosvuoropuhelu-välineistö, joka on edeltäjäänsä ketterämmin työpaikkojen hyödynnettävissä. Välineistön avulla työyhteisöt paikantavat työtoiminnan sekä työntekijöiden ammatillisten kehityksen kehittämistarpeita ja laativat kehittämiskokeiluja. Näin edistetään työyhteisöjen kehittämistoimijuutta ja tuetaan kehittämisen jatkumoja.

Hankkeen vastuuhenkilö

Heli Heikkilä

Tiedote

Muutosvuoropuhelu – väline yhteisen ja oman työn kehittämiseen

Tiivistelmä

Muutosvuoropuhelu (Muutosvuoropuhelu-menetelmä – Oppimateriaalit – Työterveyslaitos (ttl.fi)) luotiin palvelumuotoilullisessa yhteiskehittelyprosessissa. Siinä sovelletaan kehittävän työntutkimuksen kehitysvuoropuhelua: yksilön ammatillisen tilanteen edistäminen yhdistetään yhteisen työn muutostarkasteluun ja kehittämiseen. Tutkimme yhteiskehittelyyn osallistuneiden esihenkilöiden, HR-asiantuntijoiden ja tutkija-kehittäjien kehittämistoimijuutta aineistonamme teemahaastattelut ja yhteiskehittelypajojen litteraatit. Organisaatioissa tunnistettiin tarve uudentyyppiselle muutosjohtamisen välineelle. Prosessin aikana esiintyi kehittämistoimijuutta; organisaatiot ottivat menetelmän omakseen aikeenaan soveltaa sitä jatkossa osana prosessejaan.

Lähtökohdat

Jatkuva muutos edellyttää kehittämis- ja oppimiskykyä. Työyhteisöiltä on puuttunut keinoja työstää rinnakkain suunniteltuja ja hiipiviä muutoskulkuja näkökulmina yhteinen ja kunkin oma kehityspolku. Sovelsimme kehittävää työntutkimusta ja palvelumuotoilullista yhteiskehittelyä uuden menetelmän luomiseksi. Prosessilla haluttiin myös tukea HR-esihenkilökumppanuutta, jotta muutostyön välineet juurtuisivat organisaation toimintaan henkilöstövaihdoksistakin huolimatta.

Aineisto

Kumppaneinamme olivat Helsingin ja Vantaan kaupunkien esihenkilö ja HR-asiantuntija, joilla oli kokemusta kehitysvuoropuhelusta aiemman hankkeemme pohjalta, sekä valtakunnallinen kehitysvamma-alan palvelujen tuottaja ja kehittäjä KVPS Tukena Oy ja Porin kaupunki (tekninen toimiala ja HR). Aineistoksi kerättiin organisaatioedustajien puolistrukturoidut teemahaastattelut sekä yhteiskehittelypajojen nauhoitteet ja pajassa tuotettu kirjallinen materiaali.

Menetelmät

Yhdistimme toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen sekä palvelumuotoilullisen yhteiskehittelyn periaatteita ja työtapoja.
Aineistot ja analyysitapa:
– organisaatioiden edustajien puolistrukturoidut teemahaastattelut / sisällön analyysi
– yhteiskehittelytyöpajojen litteroidut äänitteet ja tuotetut kirjalliset materiaalit / kehittämistoimijuus-analyysi
Muutosvuoropuhelu rakennettiin yhteiskehittelyllisesti kehittävän työntutkimuksen kehitysvuoropuhelu-menetelmän ideaa soveltaen.

Tulokset ja johtopäätökset

Tuotos: Muutosvuoropuhelu
Tieteelliset löydökset:
– Muutosjohtamisen ja päivittäisjohtamisen välineet ovat eriytyneet – ei muodostu muutoksen kokonaiskuvaa.
– Yhteiskehittely tuotti monipuolisesti kehittämistoimijuusilmauksia. Organisaatiotoimijat ottivat menetelmän omakseen mutta HR-esihenkilökumppanuutta ei vielä muodostunut.
Johtopäätös: Tarvitaan välineitä, jotka tuottavat kehittämiseen yhteisen näkymän ja yhteistä kohdetta sekä nivovat aiemmin erillisinä käsiteltyjä ilmiöitä yhteen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Muutosvuoropuhelu on Työterveyslaitoksen sivuilla vapaasti käytettävissä erilaisiin työn kehittämistarpeisiin (Muutosvuoropuhelu-menetelmä – Oppimateriaalit – Työterveyslaitos (ttl.fi)). Sen uutuusarvo on tavassa yhdistää muutoksen hallinta ja työn kehittäminen osallistujien omakohtaiseen pohdintaan muutoksen merkityksestä itselle ja lähitulevan toiveille. Hanke tuotti tietoa organisaatioiden muutosjohtamisen välineistä, yhteistyöstä ja yhteiskehittelyyn osallistuneiden kehittämistoimijuudesta.

Aineisto

Heli Heikkilä, Hilkka Ylisassi, Nina Olin ja Hanna Uusitalo. Muutosvuoropuhelu. Miten kehittää yhteistä ja omaa työtämme. Loppuraportti. Työterveyslaitos. Helsinki. 2021.
ISBN 978-952-261-964-8 (PDF)

Avaa