Muuttuva varhaiskasvatustyö ammattilaisten puheessa

Tiivistelmä

Haen stipendiä päätoimiseen työskentelyyn saattaakseni loppuun suomalaista varhaiskasvatustyötä ja sen muutoksia koskevan väitöstutkimukseni. Varhaiskasvatus liittyy vahvasti työelämään, sillä se on työtä tuottava ja sitä mahdollistava instituutio. Suomalaista naistyötä ja varhaiskasvatuksen kenttää koskevan väitöskirjani osatutkimukset ovat valmiina. Työ kohdentuisi artikkeliväitöskirjaani sisältyvien julkaisujen ja tutkimuskirjallisuuden perusteella laadittavan yhteenvedon kirjoittamiseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hanna Hjelt

Tiedote

Varhaiskasvatus työnä - suomalainen varhaiskasvatus alan ammattilaisten kuvaamana

Tiivistelmä

Varhaiskasvatusta ansiotyönä käsittelevä, esitarkastuksessa oleva väitöstutkimukseni on ajankohtainen, sillä suomalaisten päiväkotien henkilöstötilanne on varsin haasteellinen. Varhaiskasvatuksen kansallisten tavoitteiden uudistumisen ohella työhön kohdistuvia odotuksia lisäävät julkisen sektorin palvelutuotannon tehostamistarpeet. Yhdessä nämä muodostavat jännitteisen kokonaisuuden, joka vaikuttaa konkreettisesti varhaiskasvatustyön toteuttamiseen. Väitöskirjassani tulen tarkastelmaan näitä moninaisia odotuksia tutkimalla diskurssianalyysin menetelmin varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja lähiesimiesten tuottamaa puhetta varhaiskasvatustyöstä ja sille asetettujen yhteiskunnallisten ja pedagogisten tavoitteiden saavuttamisesta.

Lähtökohdat

Tutkimukseni lähtökohtana on muuttuva työelämä ja sen heijastuminen varhaiskasvatuksen ammattilaisten tekemiin tulkintoihin työstään. Tutkimus perustuu konstruktionistiseen ajatukseen sosiaalisen todellisuuden muotoutumisesta yksilöiden ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa. Eli varhaiskasvatuksen ammattilaiset nähdään aktiivisina toimijoina, jotka sovittavat yhteen toisiaan sivuavia kansallisia ja paikallisia keskusteluja ja muokkaavat tässä prosessissa varhaiskasvatuksen painopisteitä.

Aineisto

Väitöstutkimukseni tulee rakentumaan kolmesta jo julkaistusta osatutkimuksesta ja tutkimuksen yhteenveto-osasta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kolmesta erikokoisesta suomalaisesta kunnasta, ja ainestokokonaisuus koostuu 40 varhaiskasvatuksen ammattilaisen tuottamasta, varhaiskasvatustyötä kuvaavasta puheesta.

Menetelmät

Konstruktionistiseen ajatteluun perustuen osatutkimusten analyysissä tarkasteltiin aineistolähtöisesti sekä yksilön kerronnan sisältöä että puheen piirteitä. Varhaiskasvatustyöstä tuotettu puhe tulkittiin reaktioiksi aiempaan puhuttuun ja kuultuun, joten analyysissä kartoitettiin myös ammattilaisten kerronnan liittymistä erilaisiin julkisiin tai paikallisiin keskusteluihin.

Tulokset ja johtopäätökset

Osatutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat työnsä merkitykselliseksi ja pyrkivät kohti työlle asetettuja kansallisia tavoitteita. Työn ajallisten resurssien hallinta kuitenkin muokkaa varhaiskasvatustyön pedagogista toteutumista, vaikuttaen työn ennakoitavuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Työn tehostamista koskeva puhe linkittyy naisvaltaisen julkisen sektorin tehokkuusodotuksiin ja ne puolestaan säätelevät varhaiskasvatuksen painopisteiden muotoutumista.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Paikallisissa varhaiskasvatusta järjestävissä organisaatioissa tarvitaan entistä vahvempaa keskinäistä vuoropuhelua alan houkuttelevuuden lisäämiseksi ja varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseksi. Organisaation eri toimijatasojen välille tulisi rakentua yhteinen jaettu ymmärrys tavoitteellisen varhaiskasvatustyön toteuttamisen edellytyksistä. Lisäksi kaivataan laajaa kansallista keskustelua naisvaltaisilla aloilla tehdyn, yhteiskuntaa uusintavan työn arvosta ja merkityksestä.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa