Myötätunto itseä kohtaan – ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin (yhteishanke 115278)

Tiivistelmä

Tavoitteena on toteuttaaa myötätunto -teemasta organisaatioille soveltuva ohjelma. Tuotamme sovellettavaa tietoutta, miten myötätuntotaitoja voi kehittää ja miten myötätunto itseä kohtaan tukee työhyvinvointia. Interventio kytkeytyy laajempaan tutkimushankkeeseen.

Myötätunto itseä kohtaan (mindful self-compassion) on kansainvälisesti tuore, nopeasti kasvava ja tutkimuspohjainen näkökulma ihmisen hyvinvointiin ja työelämän hyvinvointia vahvistava näkökulma. Se on taito, jota voi kehittää ja vahvistaa harjoittelun myötä.

Valmistelemme ja toteutamme yhdessä ohjaaja-kollegan kanssa myötätuntotaidot – ohjelman sovitulle organisaatiolle. Pilotoitava interventio on 8 viikon ohjelma, jonka avulla osallistujat oppivat työelämään sovellettavia myötätuntoharjoitteita ja taitoja. Niiden vaikuttavuutta ja merkitystä työelämässä tutkitaan hankkeen tutkijan toimesta.

Kiinnostuksen kohteena on erityisesti miten myötätunto itseä kohtaan tukee esimiestyötä ja mahdollisesti asiakaspalvelussa toimivien hyvinvointia, voimavaroja ja resilienssiä sekä kasvattaa organisaation sosiaalista pääomaa. Näkökulma tuottaa sovelluksia organisaatioiden käyttöön ja merkittävää uutta ja sovellettavaa tietoa myös kansainvälisesti.

Yritysintervention alustavat tulokset julkaistaan keväällä 2016 artikkelina.Hankkeen lopulliset tulokset julkaistaan osana CoPassion -tutkimushanketta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Leena Rasanen

Tiedote

Itsemyötätunto auttaa jaksamaan töissä

Työpaikat voivat hyödyntää itsemyötätuntotaitoja esimerkiksi silloin, kun muutoksen tuulet puhaltavat. Niistä on myös muuten tukea työhyvinvointiin.  Alustavien tutkimustulosten mukaan työntekijöiden kyky palautua ja oppia haastavista tilanteista kasvoivat itsemyötätuntovalmennuksessa.

Työsuojelurahaston tukemassa hankkeessa toteutettiin kahdeksan viikon pituinen valmennus asiakaspalvelutyötä tekeville yrityskontekstissa. Tapaamiset kestivät puolitoista tuntia kerralla. Kurssi noudatti Mindful Self-Compassion -ohjelmaa, jonka kehittäjä on Center for Mindful Self-Compassion. Hankkeen toteuttivat Mari Juote ja Leena Rasanen.

Ohjelma on Suomessa uusi ja sitä toteutettiin yhteistyössä CoPassion -hankkeen kanssa muunlaisten koulutusinterventioiden rinnalla. Lisäksi stipendiajalla toteutettiin teemasta kuuden viikon laajuinen organisaatiosovellus julkisella sektorilla keväällä 2016.

Saadut tulokset vievät eteenpäin tietoa itsemyötätunto-teeman merkityksestä sekä tuottavat sovelluksia organisaatioiden käyttöön. Itsemyötätuntotaitoja voi ja kannattaa kehittää. Ohjelman harjoituksia voi soveltaa myös työkontekstissa ja muutostilanteissa, jotka voivat laukaista hankalia tunteita – esimerkiksi vaikeissa asiakastilanteissa.

Parempaa palautumista

Valmennuksen eri teemat ohjasivat pohtimaan ja arvioimaan muun muassa, miten rakentaa tasapainoisempaa tapaa suhtautua itseen itsekritiikin ja stressikokemusten sijaan sekä vahvistaa omia tapoja pitää itsestä huolta työssä ja arjessa. Hyvinvoinnin vahvistamisen ensimmäinen askel on alkaa tiedostaa omia ajatus- ja toimintamallejaan.

Yhteyden saaminen omiin tarpeisiin auttaa löytämään keinoja itsestä huolenpitoon ja rajojen luomiseen. Jotta itsemyötätuntotaidot tukevat hyvinvointia, niitä tulee omaksua ja käyttää säännöllisesti. Ajatusten ja kokemusten jakaminen yhdessä tuo näkökulmia, rohkaisee kokeilemaan, ja vahvistaa yhteistä ihmisyyttä.

Alustavat tutkimustulokset kertovat siitä, että etenkin jo olemassa oleva kyky palautua ja oppia haastavista tilanteista kasvoi valmennuksessa edelleen. Osallistujien palautteet kertoivat, että itsemyötätunto-näkökulma koettiin monin tavoin hyödylliseksi. Tulokset eivät kerro juurtuivatko myötätuntoharjoitteet vielä arkeen kestävästi pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi vaikeissa asiakas- ja vuorovaikutustilanteissa osallistujat olivat ottaneet entistä tietoisemmin käyttöön tilannetta tasapainottavia keinoja. Lupa huomata omia tarpeita ja omaa sisäistä puhetta tuottivat oivalluksia.

Lyhyet valmennukset toimivat

Hankkeen kokemukset tukevat ennakko-oletusta, että organisaatioiden on helpompi sitoutua sekä kestoltaan että ajallisesti lyhempään kokonaisuuteen. Alustavat kokemukset kertovat, että kuuden-kahdeksan viikon valmennus  puolitoista tuntia kerrallaan on toimiva.

Hankkeesta nousi monia kehittämisideoita. Esimerkiksi työpäiviin sisältyvät pienet harjoitukset olisivat tarpeellisia. Myötätuntoisen työkulttuurin kehittäminen olisi niin ikään tarpeellista. Lisäksi tarvittaisiin materiaaleja työhyvinvoinnin kehittämiseksi sisältä päin.

Kevään 2016 kokemusten pohjalta valmennus voidaan toteuttaa myös etäyhteyksin. Tämä edellyttää harjoitteilta kuitenkin jakamisen mahdollisuutta ja muokattavuutta. Jopa lyhyet yhden kerran tapaamiset voivat herätellä teeman tärkeyteen. Taitojen kehittyminen ja vahvistaminen näyttäisi kuitenkin vaativan tuekseen ohjatun prosessin. Valmennusryhmissä on jaettu yhdessä sellaisia ajatuksia ja kokemuksia, joista ei välttämättä tavallisesti puhuta työpaikalla.

Toimittaja
Terhi Friman