Neuroscience 2013, 9.-13.11.2013, Yhdysvallat

Tiivistelmä

Yleistyvät unihäiriöt ja kasautuva univaje muodostavat kasvavan kansanterveydellisen ja -taloudellisen ongelman kehittyneissä yhteiskunnissa. Univajetta esiintyy usein mm. vuorotyötä tekevillä, ja esimerkiksi työperäinen stressi voi aiheuttaa univaikeuksia. Epidemiologisissa tutkimuksissa lyhyt tai riittämätön uni on yhdistetty kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin ja kuolleisuuteen.

Apurahansaaja tutkii väitöskirjatyössään univajeen ihmisen immuunijärjestelmälle ja aineenvaihdunnalle aiheuttamia muutoksia. Yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa toteutetussa koejärjestelyssä (N=13) simuloitiin vähäunista työviikkoa, jossa osallistujat nukkuivat 4 tuntia yössä viiden yön ajan. Lisäksi käytössä on väestöpohjainen aineisto, Finrisk07 (N=472), jossa on laboratoriomittausten lisäksi kyselytietoa osallistujien unen määrästä, laadusta ja subjektiivisesta riittävyydestä.

Apurahansaaja osallistuu Työsuojelurahaston myöntämän stipendin avulla marraskuussa 2013 Society for Neuroscience 2013 -konferenssiin San Diegossa (Kalifornia, USA). Konferenssissa hän esittää tuloksiaan aineenvaihdunnallisista eroista univajeisten ja verrokkihenkilöiden välillä yllä kuvatuissa aineistoissa. Nämä geenien ilmentymisessä ja veren lipideissä, kuten kolesterolissa, havaitut muutokset saattavat osallistua sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Tuloksista on valmisteilla myös artikkeli, joka on tarkoitus julkaista vertaisarvioidussa lehdessä 2013-2014.

Hankkeen vastuuhenkilö

Vilma Aho

Tiedote

Univaje näkyy immuunipuolustusjärjestelmässä

Tutkija
Vilma Aho osallistui Kalifornian San Diegossa 9.–1
3. marraskuuta 2013 järjestettyyn neurotieteiden suurimpaan
vuosikonferenssiin. Kymmenettuhannet osallistujat kokoontuivat
jakamaan uusimpia löydöksiään aivojen ja hermoston toiminnasta,
jolloin esiteltiin monia uusia tutkimustuloksia. Työsuojelurahasto
tuki Ahon Amerikan-työmatkaa stipendillä.

Aho esitti tuloksia kasautuvan univajeen vaikutuksista ihmisen
rasva-aineenvaihduntaan. Hän esitteli sekä kokeellista tutkimusta,
jossa 13 osallistujaa nukkui viitenä yönä vain neljä tuntia yössä
että epidemiologista tutkimusta, jossa tutkittiin 472 ihmisen
laboratoriomittauksia ja kyselytietoja.

Ahon esittelemän tutkimuksen päätulos on
immuunipuolustusjärjestelmän aktivoituminen kasautuvassa,
osittaisessa univajeessa. Osa kokeellisessa univajeessa havaituista
geenimuutoksista toistui väestötasolla, kun tutkijat vertasivat
hyvin nukkuvia heihin, jotka kokivat nukkuvansa
riittämättömästi.

Lyhyt tai riittämätön uni on yhdistetty kohonneeseen sydän- ja
verisuonitautiriskiin aiemmissa väestötutkimuksissa. Ahon
havaitsemat muutokset saattavat osaltaan selittää, miten
pitkittynyt univaje vaikuttaa näiden kansantautien
kehittymiseen.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

www.sfn.org/annual-meeting/neuroscience-2013