Normatiivisten johtamisoppien omaksuminen Suomessa 1930-2010 -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
111337

Hakija
Anna Kuokkanen

Toteuttaja
Anna Kuokkanen

Lisätietoja
Anna Kuokkanen
anna.kuokkanen@ttl.fi

Toteutusaika
1.1.2012 - 31.12.2012

Työsuojelurahaston päätös
16.11.2011
18 800 euroa

Kokonaiskustannukset
21 300 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2012

Tiivistelmä

Väitöskirjatutkimukseni tarkastelee normatiiviseen retoriikkaan perustuvien johtamis- ja organisaatio-oppien omaksumista Suomessa kvalitatiivisin menetelmin. Tutkin toisaalta sitä, miten ja milloin normatiiviset, psykologista ja työntekijän huomioonottavaa näkökulmaa korostavat johtamisopit on omaksuttu osaksi Suomessa käytävää johtamiskeskustelua. Toisaalta tutkin sitä, miten oppeja on sovellettu työpaikoilla, miten johtajat ja työntekijät ovat niihin suhtautuneet, minkälaisia tehtäviä johtamisopeilla on ollut organisaatioiden sisäisessä viestinnässä, miten niiden käyttöä on perusteltu, ja miten ne ovat muokanneet näkemystä työntekijästä.

Etenkin ennen toista maailmansotaa ja vielä pitkään sen jälkeenkin Suomessa tukeuduttiin enimmäkseen rationaalisiin johtamisoppeihin, kuten tieteelliseen liikkeenjohtoon. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä normatiiviset opit saivat enemmän painoarvoa työpaikoilla.

Teen artikkelimuotoista väitöskirjaani sosiologian oppiaineeseen. Tutkimusotteeni on monitieteinen, ja yhdistän väitöskirjassani työelämän sosiologiaan historiantutkimusta, kriittistä organisaatiotutkimusta, yleisempää johtamis- ja organisaatiotutkimusta sekä gender-näkökulmaa. Tutkimuksen aineistoina käytän muun muassa johtamisalan kirjallisuutta, metsä- ja metalliteollisuuden yritysten henkilöstölehtiä sekä metalliteollisuuden entisten ja nykyisten johtajien haastatteluja. Jätän väitöskirjani tarkastettavaksi vuoden 2013 puolivälissä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anna Kuokkanen

Tiedote

Työntekijäideaaliin kohdistuvat vaatimukset lisääntyneet

31.12.2012

Stressinsietokyky, joustavuus, vuorovaikutustaidot, tehokkuus,
innovatiivisuus, monitaitoisuus ja halu oppia työssä jatkuvasti
uutta. Siinä vaatimuksia, joita työntekijältä vaaditaan
2000-luvulla.

 

Anna Kuokkanen on tutkinut artikkeliväitöskirjansa
yhtä artikkelia varten sitä, miten työntekijöiltä vaaditut
ominaisuudet ovat muuttuneet Suomessa vuosina 1944–2009. Tutkimus
osoittaa, että työntekijöihin kohdistuvat vaatimukset ovat
lisääntyneet ja moninaistuneet merkittävästi tutkimusjakson aikana.

 

Työsuojelurahasto on tukenut väitöskirjan edistymistä stipendillä.

 

Kuokkasen mukaan 1940- ja 1950-luvuilla ahkeruus, tunnollisuus,
ammattitaito ja työkokemus olivat tärkeimpiä ja useimmiten ainoita
työntekijöiltä edellytettäviä ominaisuuksia. 2000-luvulla
erityisesti sosiaaliset taidot ja kyky mukautua erilaisiin
olosuhteisiin korostuivat ilmoituksissa tutkimusjakson loppua
kohti.

 

Koko henkinen pääoma peliin

 

Työntekijöille asetetut odotukset näyttävät myös määräytyvän eri
tavoin eri työntekijäryhmissä.

Vaikka työpaikkailmoituksissa vaadittujen ominaisuuksien
lisääntyminen on yleinen trendi, erityisesti toimihenkilöasemassa
työskenteleville asetetaan työpaikkailmoituksissa paljon
vaatimuksia. Heiltä myös edellytetään työntekijäasemassa
työskenteleviä useammin vahvaa henkilökohtaista kiinnostusta työhön
ja koko persoonansa käyttämistä työssä.

 

Työntekijäideaalin muutokset heijastavat työelämän rakennemuutosta
ja uudenlaisia johtamisnäkemyksiä. Palvelusektorin kasvaessa ja
tietotyön lisääntyessä työntekijöiltä vaaditaan uudenlaisia
ominaisuuksia, ja työntekijän koko henkinen pääoma pyritään
ottamaan tehokkaasti käyttöön.

Rationaalisia johtamisoppeja

 

Kuokkasen sosiologian oppiaineen artikkeliväitöskirja käsittelee
normatiiviseen retoriikkaan perustuvien johtamis- ja
organisaatio-oppien omaksumista Suomessa 1930–2010. Kuokkasen
menetelmät ovat kvalitatiivisia, ja hän yhdistää monitieteisesti
työelämän sosiologiaa ja historiantutkimusta.

 

Stipendikaudella hän työsti toisenkin artikkelin, joka käsitteli
yhden johtamisopin, ihmissuhdekoulukunnan, institutionalisoitumista
Suomessa.

 

Tutkimus osoittaa, että ihmissuhdekoulukunnalla oli vähän
institutionaalisia tukijoita verrattuna esimerkiksi
rationalisoimisliikkeeseen, jolla oli vahva poliittinen ja
kulttuurinen tuki Suomessa 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä.

 

Rationalisointia ja tieteellistä liikkeenjohtoa perusteltiin muun
muassa kansallisella edulla ja niiden tarjoamilla elintason
kohottamisen mahdollisuuksilla.

 

Lisäksi tieteellisen liikkeenjohdon johtamisopit puhuttelivat tuon
ajan johtajia, jotka olivat hyvin usein insinöörejä.

 

Ihmissuhdekoulukunnan opit puolestaan eivät näkyneet suomalaisissa
hallitusohjelmissa, niistä ei keskusteltu johtamisalan lehdissä
läheskään yhtä vilkkaasti kuin rationalisoimisesta, eikä myöskään
ammattiyhdistysliike asettunut erityisesti tukemaan
ihmissuhdekoulukuntaa.

 

Ihmissuhdekoulukunnan tukeminen ei ollut minkään tahon
intresseissä, ja siksi se jäi rationalisointiliikkeen varjoon.

Kuokkanen arvioi jättävänsä väitöskirjansa esitarkastukseen
vuoden 2013 loppuun mennessä. Väitöstilaisuus on keväällä 2014.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Kuokkanen Anna. 2015. Johtamisen ihmissuhdekoulukunta Suomessa – Työntekijäkeskeiset johtamisopit suomalaisen työelämän muutoksessa. Helsingin yliopisto. Tampere: Työterveyslaitos 2015, Työ ja ihminen tutkimusraportti 43. 1237-6175. ISBN:978-952-261-511-4 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-512-1 Painetun väitöskirjan voi tilata ilmaiseksi: 030 474 2543 tai kirjakauppa@ttl.fi Avaa