Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys ja työelämään kiinnittyminen

Tiivistelmä

Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyteen. Väitöstyöni tavoitteena on: 1) Määrittää keskeiset mielenterveyshäiriöistä johtuvalle työkyvyttömyydelle altistavat tekijät nuorilla aikuisilla. 2) Selvittää, mitkä tekijät ennustavat nuorten aikuisten työelämään tai opiskeluun kiinnittymistä mielenterveyssyystä johtuvan työkyvyttömyysjakson jälkeen.

Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus, jonka aineiston muodostavat kaikki vuonna 2008 mielenterveyden häiriön perusteella myönteisen määräaikaisen eläkepäätöksen (=kuntoutustuki) työeläkelaitoksesta saaneet nuoret aikuiset (18-34v.) Viiden vuoden seurannassa tarkastellaan ansiotyöhön paluuta Eläketurvakeskuksen ansaintarekisterin avulla.

Alustavia tuloksia Yleisimmät syyt määräaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen tutkituilla nuorilla aikuisilla olivat masennus (F32-F34) ja skitsofrenia tai muu psykoosi (F20-F29). Merkittävällä osalla eläkkeelle siirtyneistä nuorista aikuisista oli psyykkistä oireilua jo kouluiässä, vaikeita elinolosuhteita lapsuudessa, matala koulutustaso ja heikko kiinnittyminen työelämään jo ennen eläkepäätöstä. Viiden vuoden seurannan aikana 48 % nuorista aikuisista oli jossain vaiheessa ansiotyössä. Seurannan lopussa ansiotyössä oli 22 %.

Väitöskirjan osatutkimuksista on julkaistu kolme kansainvälistä tieteellistä artikkelia. Jätän väitöskirjan esitarkastukseen vuoden 2017 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pauliina Mattila-Holappa

Tiedote

Mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä ehkäistävä jo lapsuudessa

Suurella osalla mielenterveyshäiriön vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä nuorista aikuisista on taustalla pitkäaikainen ja vakava sairaushistoria sekä useita riskitekijöitä. Mielenterveyshäiriöstä johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisy alkaa jo lapsuudessa perheiden tukemisella, mielenterveyttä tukevilla käytännöillä kouluissa sekä tarvittaessa nopealla pääsyllä psykiatriseen hoitoon lapsuus- ja nuoruusiässä.

Tulokseen on päätynyt Työterveyslaitoksen tutkija, PsL Pauliina Mattila-Holappa väitöstutkimuksessaan, jonka hän on jättänyt esitarkastukseen Helsingin yliopistoon. Väitöspäivä ajoittuu elo-syyskuulle 2018.

Väitöskirja on osa laajempaa Kelan rahoittamaa Työterveyslaitoksen tutkimushanketta. Se sisältää sillä rahoituksella kirjoitetut neljä artikkelia. Työsuojelurahaston loppuunsaattamisstipendin tuella Mattila-Holappa kirjoitti työn yhteenveto-osuuden.

Yleisin nuorten aikuisten työkyvyttömyyden syy

Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien nuorten aikuisten taustasta ja työelämään paluusta ei ole ollut paljonkaan tietoa, vaikka tämä sairausryhmä on yleisin nuorten aikuisten työkyvyttömyyden syy.

Vuonna 2015 Suomessa jäi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle 2 289 alle 35-vuotiasta henkilöä.

Vaikeita lapsuuden olosuhteita liki puolella

Väitöstutkimuksessa seurattiin vuonna 2008 mielenterveyssyistä määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle jääneitä 18–35-vuotiaita nuoria viiden vuoden ajan.

Sairaus oli kestänyt 62 prosentilla yli kaksi vuotta. Vaikeita lapsuuden olosuhteita kuvattiin 47 prosentilla, samoin 47 prosentilla sairaus oli alkanut jo lapsuudessa

Työhön paluun tukea liian vähän

Eläkkeelle jäävien työhistoria oli jo ennen eläkepäätöstä useissa tapauksissa hyvin katkonainen. Valtaosalla ei repaleisen työhistorian vuoksi ollut oikeutta työeläkelaitosten järjestämään ammatilliseen koulutukseen tai oikeutta työterveyshuollon palvelujen käyttöön. Hoitokontaktit olivat pääosin erikoissairaanhoidossa.

Vain viidesosa oli työelämässä viiden vuoden seurannan lopussa, vaikka lyhyet työjaksot olivat huomattavasti yleisempiä. Työhön paluuta tukevia toimia järjestettiin vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneille nuorille aikuisille vähän. Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle oli siirtynyt 45 prosenttia.

Tutkijan mukaan tulokset viittaavat siihen, että tehokkain tapa tukea mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömiä nuoria aikuisia työelämään on psykoterapian ja työhön paluuta tukevien toimien yhdistelmä. Tällaista yhdistelmää sai tuekseen vain kymmenesosa, ja he työllistyivät muita useammin.

Psykoterapian saatavuuden turvaaminen on tärkeää. Koska suurimmalla osalla ei ole määräaikaisen työkyvyttömyysjakson alkaessa työpaikkaa johon palata, yhteyksien luominen työpaikoille on ammatillisen kuntoutuksen erityinen haaste.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Mattila-Holappa Pauliina. . Kela. Helsinki, 2018. ISBN 978-952-284-044-8 (print) ISBN 978-952-284-045-5 (pdf) Avaa

Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Vahtera J & Virtanen M: Attachment to employment and education before work disability pension due to a mental disorder among young adults. BMC Psychiatry 2016; 16:143. DOI: 10.1186/s12888-016-0854-1 http://bmcpsychiatry.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12888-016-0854-1. https://www.tsr.fi/http://DOI: 10.1186/s12888-016-0854-1

Joensuu M, Mattila-Holappa P, Ahola K, Ervasti J, Kivimäki M, Kivekäs T, Koskinen A, Vahtera J & Virtanen M: Clustering of adversity in young adults on disability pension due to mental disorders: a latent class analysis. Soc Psychiat Psychiatr. Epidemiol. 2016; 51:281-7. DOI: 10.1007/s00127-015-1123-1. http://dx.doi.org/10.1007/s00127-015-1123-1. https://www.tsr.fi/http://DOI: 10.1007/s00127-015-1123-1

Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Kivekäs T, Kivimäki M, Koskinen A & Virtanen M: Psychotherapeutic and vocational interventions among young adults with work disability due to mental disorders in Finland Skandinavian Journal of Occupational Therapy E-pub ahead of print http://dx.doi.org/10.1080/11038128.2017.1375008

Mielenterveyssyistä työkyvytön nuori tarvitsee paljon tukea. Tiedon silta 2018. https://tiedonsilta.fi/mielenterveyssyista-tyokyvyton-nuori-tarvitsee-paljon-tukea/

Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Koskinen A, Tuisku K, Ervasti J & Virtanen M: Psychotherapeutic and work-oriented interventions: employment outcomes among young adults with work disability due to a mental disorder. International Journal of Mental Health Systems 2016; 10:68. DOI: 10.1186/s13033-016-0101-. https://www.tsr.fi/http://DOI: 10.1186/s13033-016-0101-

7. https://ijmhs.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13033-016-0101-7 5