Nuorten miesten astman ennuste ja vaikutus aikuisiän työkykyyn -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Astma on monimuotoinen sairaus, jota arvioidaan esiintyvän lähes 10 %:lla aikuisväestöstä. Siten astmaa voi pitää merkittävänä ja kasvavana työikäisen väestön terveysongelmana, joka voi myös vaikuttaa työkykyyn. Suurella osalla väestöstä astma on lievää, mutta vaikeampaa taudinmuotoa sairastavat ovat tärkeä ryhmä. On tärkeää tunnistaa sellaiset riskitekijät, joihin voidaan ennaltaehkäisevästi vaikuttaa, jotta astman aiheuttama haitta olisi mahdollisimman vähäinen.

Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää astman ennustetta ja sairauden vaikutusta työkykyyn noin 40-vuotiailla miehillä, jotka ovat sairastaneet astmaa nuoruudesta alkaen.

Tutkimusaineisto valittiin Puolustusvoimien rekistereistä. Kyselytutkimuksella selvitettiin tämän hetkistä työkykä ja astman tilannetta. Osa tutkittavista kävi myös kliinisissä tutkimuksissa.
Itsearvioitu työkyky oli alentunut molemmissa astmaryhmissä verrattuna verrokkeihin. Riskitekijäanalyysissa tämänhetkinen tupakointi, ainoastaan peruskoulutus, työntekijänä tai yrittäjänä toimiminen sekä tämänhetkinen vaikea astma liittyivät kaikkein selviten alentuneeseen työkykyyn astmaa sairastavilla.

Nuoruusiässä todetun obstruktiivisen spirometrian ja positiivisen rasituskokeen todettiin ennustavan astman jäämistä pysyväksi.
Astmaa sairastavien työkykyyn ja hengitystiealtistumiseen on kiinnittettävä huomiota.

Tämän hankkeen tarkoituksena on saattaa loppuun väitöskirjatyö vuoden 2013 aikana.

Hankkeen vastuuhenkilö

Irmeli Lindström

Tiedote

Nuoruudessa oirehtiva astma ennustaa työkykyä keski-iässä

Varusmiesaikana vaikeutunut astma näkyy työkyvyssä myös miehen
keski-iässä.

Työterveyslaitoksen tutkija
Irmeli Lindström selvittää väitöstyössään
lapsuudesta asti astmaa sairastaneiden miesten astman ennustetta,
sairauden vaikutusta työkykyyn sekä sitä pahentavia riskitekijöitä
kahdessa vaiheessa elämänkaarta: varusmiesaikana ja noin 40 vuoden
iässä.

 

Lindströmin mukaan työterveyshuollossa ja muualla
terveydenhuollossa olisi tärkeää seurata erityisen hyvin nuorena
astmaan sairastuneita, tukea heidän työkykyään ja kiinnittää
huomiota heidän työympäristöönsä.

Lindströmin lääketieteen alaan kuuluva artikkeliväitöskirja Men
with asthma since youth – Prognosis, impact of work and effect on
work ability tarkastettiin 30.8.2013 Helsingin yliopiston
lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Työsuojelurahasto tuki väitöskirjatyötä stipendillä.

Ennustavat rasituskokeet

 

Positiivinen juoksurasituskoe ja obstruktiivinen spirometria
varusmiesiässä saattavat olla kliinisesti merkittäviä astman
ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Molemmat näistä liittyivät
tutkimuksessa pysyvään astmaan 20 vuoden kuluttua.

 

Varusmiesten itse arvioima työkyky oli alentunut varusmiesaikana
verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan tilanteeseen sekä astmaa
sairastavien ryhmässä että palveluksesta vapautettujen
astmaatikkojen ryhmässä verrokkeihin verrattuna.  

 

Allergia oli tärkein vaikeampaa astmaa ennustava tekijä. Kaksi
vuotta varusmiespalveluksen jälkeen niin kutsuttu vaikeutunut astma
oli kuitenkin lieventynyt varusmiespalvelun suorittaneiden
astmaatikkojen ryhmässä.  

 

Astmaa sairastavilla tupakointi, ainoastaan peruskoulutustausta,
työntekijänä tai yrittäjänä toimiminen sekä tämänhetkinen vaikea
astma liittyivät kaikkein selvimmin alentuneeseen työkykyyn.

 

Palveluksesta vapautettujen ryhmässä sekä palkansaajina että
yrittäjillä oli pahenemisvaiheita astmassa viimeisen vuoden aikana.

 

Sekä lievää ja että vaikeampaa astmaa nuoruudessaan sairastaneiden
miesten omaan arvioon perustuva työkyky oli alentunut noin 40
vuoden iässä.

 

Suhteellisen vaikeaa astmaa nuoruudessaan poteneilla saattavat
nykyisen työn luonne sekä työperäinen altistuminen liittyä
tämänhetkiseen astman vaikeusasteeseen, hoitotasapainoon ja
pahenemisvaiheiden esiintymiseen.

 

Tutkimuksessa selvitettiin myös nykyisen työn ja työssä tapahtuvan

altistumisen yhteyttä.

 

Kahden aineiston metodi

 

Tutkimuksessa käytettiin kahta eri tutkimusaineistoa, jotka
valittiin Puolustusvoimien rekistereistä.

 

Astman 2-vuotisennustetta varusmiespalveluksen jälkeen
selvitettiin postikyselyn avulla. Aineisto koostui
Keskussotilassairaalassa astman vuoksi vuosina 2004–2005
hoidetuista miehistä. 

 

Astman pidempiaikaiseen ennusteeseen käytettiin tutkimusaineistoa,
johon kuului kolme eri ryhmää, joista kaikki tutkimukseen valitut
miehet olivat 40-vuotiaita ja he olivat suorittaneet
varusmiespalveluksen vuosien 1986–1990 aikana.

 

Ryhmät jakautuivat lievän tai keskivaikean astman takia
Keskussotilassairaalassa hoidettuihin miehiin sekä palveluksesta
vapautettujen ja melko vaikeaa astmaa sairastavien ryhmään.  

 

Verrokkiryhmään valittiin satunnaisotoksella 1 500 miestä,
jotka eivät sairastaneet astmaa varusmiespalveluksen aikana.  

 

Postikyselyn jälkeen tehtiin myös kliinisiä tutkimuksia astmaa
varusmiesaikana sairastaneille miehille. 

Toimittaja
Riitta Heimonen

Aineisto

Lindström Irmeli. 2013. Men with asthma since youth: Prognosis, impact of work and effect on work ability. People and Work Research Reports 99. Finnish Institute of Occupational Health. ISBN 978-952-261-304-2 (paperback) ISBN 978-952-261-305-9 PDF) ISSN-L 1237-6183 ISSN 1237-6183 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-305-9 Avaa

Tutkimus- ja kehityshanke 108327: Nuoruusiällä ilmenneen astman 20-vuotisennuste ja vaikutus työ- ja toimintakykyyn aikuisiässä. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=108327