Nykytyöntekijän työorientaatiota selittämässä ja ymmärtämässä – Suomi kansainvälisessä vertailussa

Tiivistelmä

Tutkin hankkeessani palkansaajien työorientaation muutosta sekä palkansaajien työorientaatiota selittäviä monentasoisia tekijöitä. Työorientaatiolla tarkoitan esimerkiksi palkansaajien työhön sitoutumista, organisaatioon sitoutumista sekä ansiotyön keskeisyyttä ja asemaa muiden elämänalueiden joukossa. Keskeistä hankkeessani on suomalaisten palkansaajien vertailu muihin maihin. Aikaisempia asiaa käsitteleviä tutkimuksia on vähän. Tuloksilla on korkea sovellusarvo. Tuloksia voidaan hyödyntää yhtälailla politiikkatasolla kuin yksittäisillä työpaikoilla.

Tutkimus tuottaa uutta tutkimustietoa vilkkaaseen sosiologiseen tutkimusperinteeseen, jossa tarkastellaan työntekijöiden työhön suhtautumista nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Tutkimus perustuu väestöä tilastollisesti edustaville kyselyaineistoille. Aineistoa analysoidaan tilastollisilla menetelmillä.

Osa tutkimuksen tuloksista on käytettävissä vuonna 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Teemu Turunen

Tiedote

Työ ei ole niin keskeinen suomalaisten elämänalueena

Suomalaisilla työn keskeisyys elämänalueena sijoittuu
eurooppalaisen keskiarvon alapuolelle. Samoin myös työetiikka
sijoittuu keskiarvon alapuolelle huolimatta lukuisien
yksilötasoisten tekijöiden vakioinnista.

Lisäksi suomalaisten suhteellinen asema näillä kahdella työhön
sitoutumisen ulottuvuudella on heikentynyt suhteessa vertailumaihin
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Näihin tuloksiin on päätynyt tutkijatohtori
Teemu Turunen Helsingin yliopistosta. Hän tutki
Työsuojelurahaston stipendin turvin palkansaajien työhön
sitoutumisen muutosta ja työhön sitoutumista selittäviä tekijöitä
eri analyysitasoilla.

Keskeistä oli suomalaisten palkansaajien vertailu
eurooppalaisiin palkansaajiin.

Tunnesitoutuminen organisaatioon vähäisempää

Turunen hyödynsi työhön sitoutumisen käsitettä eräänlaisena
sateenvarjokäsitteenä, joka viittasi palkansaajien ja muiden
työntekijöiden työhön kiinnittymiseen.

Turunen tutki myös työhön sitoutumisen ei-taloudellista
ulottuvuutta (non-financial employment commitment, NFEC) ja
affektiivista organisaatiositoutumista (tunneperäinen sitoutuminen
organisaatioon). Niissäkään suomalaisten sitoutuminen ei ole
erityisen vahvaa eurooppalaisessa vertailussa.

Tulokset ovat kokonaisuudessaan sikäli huolestuttavia, että
palkansaajien ja muiden työntekijöiden työhön sitoutumista on
yleisesti pidetty yhtenä merkittävänä taustatekijänä esimerkiksi
taloudellisen hyvinvoinnin luomisessa.

Vaikutusmahdollisuudet ja palkka sitouttavat

Turunen tarkasteli myös, mitkä yksilö- ja maatason tekijät
selittävät työhön sitoutumista (NFEC) Euroopassa.

Tulosten mukaan naiset, korkeasti koulutetut, korkeaa
harkintavaltaa työhönsä raportoineet, vähäistä työn epävarmuutta
kokeneet ja palkkaansa riittävänä pitäneet raportoivat korkeampaa
työhön sitoutumista kuin vertailuluokat.

Tutkituista maatason tekijöistä ainoastaan bruttokansantulo
asukasta kohti oli yhteydessä työhön sitoutumiseen: mitä korkeampi
se oli, sen suurempaa työhön sitoutuminen.

 

Suomessa panostettava johtamiseen

Työntekijöiden ja johdon väliset hyvät sosiaaliset suhteet
havaittiin Suomessa erityisen tärkeäksi tunneperäistä
organisaatiositoutumista lisääväksi tekijäksi.

Monissa muissa eurooppalaisissa maissa työn sisäiset palkinnot
lisäsivät eniten sitoutumista organisaatioon. Työn sisäisillä
palkinnoilla tarkoitettiin tässä yhteydessä mielenkiintoista ja
itsenäistä työtä.

Suomalaisissa organisaatioissa ja yrityksissä pitäisikin
panostaa johtamiseen, koska hyvä johtaminen lisää tämän tutkimuksen
mukaan työntekijöiden organisaatiositoutumista erityisesti
Suomessa.

Turunen on kirjoittanut aiheesta useita vertaisarvioituja
tieteellisiä artikkeleita, joista yksi on julkaistu Nordic Journal
of Working Life Studies -lehdessä vuonna 2014, ja loput julkaistaan
myöhemmin.

Hanke syvensi aiempaa hanketta Työhön sitoutuminen ja sen puute
(TSR
112358).

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Teemu Turunen 2014: Lack of commitment? Work orientations of Finnish employees in a European comparison. Nordic Journal of Working Life Studies 4 (2), 65-83.

http://www.nordicwl.com/?p=1587

http://rossy.ruc.dk/ojs/index.php/njwls/article/download/3865/2040