Objektivisen äänihäiriöriskin seulontaan soveltuvan akustisen äänentutkimusmenetelmän (Acoustic Voice Quality Index=AVQI) validointi suomenkielisille puhujille

Tiivistelmä

Acoustic Voice Quality Index (AVQI) -mittausmenetelmä on uusi akustiseen äänen analyysiin perustuva menetelmä. Menetelmän analyysiin käytetään vokaaliäännön lisäksi jatkuvaa puhetta. Menetelmän on kehittänyt belgialainen puheterapeutti ja vokologi professori Youri Maryn.
AVQI:n analyysitulokseen vaikuttaa puhujan käyttämä kieli. Tämän takia menetelmän ottamiseksi käyttöön Suomessa, vaaditaan menetelmän validointi suomenkielisille puhujille. AVQI-analyysin tuloksena saadaan äänen dysfonia indeksiluku asteikolla 0-10. Nyt alkavan tutkimuksen tavoitteena on hakea suomenkielisille puhujille AVQI-asteikolla raja-arvoa, mikä erottelee dysfonisen äänihäiriöäänen terveestä äänestä. Tätä akustista objektiivista menetelmää voidaan käyttää seulontamenetelmänä subjektiivisten äänikyselyiden ohella äänellisesti vaativia työtehtäviä opiskelevien ja/tai jo ammatissa työskentelevien henkilöiden äänihäiriöriskin kartoittamiseen. Validoinnin jälkeen menetelmää voidaan käyttää myös ääniklinikoilla diagnostiikan apuvälineenä ja hoidon tulosten seurannassa.
AVQI-menetelmän validointi tehdään sadan äänihäiriöpotilaan ja 60 terveäänisen puhujan ääninäytteiden avulla. Ääninäytteet analysoidaan AVQI-menetelmällä. Lisäksi suoritetaan asiantuntijoiden kuunteluanalyysi sekä monipuolinen tilastollinen analyysi terveen ja äänihäiriöäänen raja-arvon löytämiseksi AVQI-indeksiasteikolla. Tutkimuksen tulosten odotetaan valmistuva vuoden 2016 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Elina Kankare

Tiedote

Äänentutkimusmenetelmä puheterapeuttien avuksi

Filosofian tohtori, puheterapeutti Elina Kankare päättelee, että Acoustic Voice Quality Index (AVQI) 02.02 -analyysi erottelee hyvin terveen äänen äänihäiriöäänestä. Tämä akustinen äänenmittausmenetelmä validoitiin eli varmennettiin Työsuojelurahaston stipendirahoituksen turvin. Validoitu AVQI-menetelmä auttaa ääniklinikoilla diagnostiikan ja hoidon vaikutuksen arvioinnissa.

AVQI-menetelmän on kehittänyt belgialainen puheterapeutti, vokologi professori Youri Maryn. Tulokseen vaikuttaa puhujan kieli, joten Suomessa menetelmä piti validoida suomenkielisillä puhujilla.

Suomalaisesta äänestä tilastotietoa

Kahdensadan puhujan ääninäytteitä analysoi kuulonvaraisesti neljä äänihäiriöihin erikoistunutta puheterapeuttia. Tuloksista tehtiin moninainen tilastollinen analyysi. Suomenkielisillä puhujilla raja-arvo AVQI-menetelmällä terveen ja äänihäiriöäänen janalla 0–10 määräytyi kohtaan 3,09.

Tutkimus kertoo myös terveäänisten suomenkielisten puhujien AVQI 02.02-analyysin normiarvoja, hajontoineen ja vaihteluväleineen.

Toisessa vaiheessa menetelmää kokeiliin 70 Tampereen yliopistossa syksyllä 2016 opettajakoulutuksensa aloittaneeseen. Analyysi näyttää lupaavalta äänihäiriön riskin seulontaan, mutta opettajaopiskelijoiden äänihäiriöriskin arviointiin tarvitaan lisätutkimusta laajemmalla aineistolla.

Uudistettu versio jo analyysissa

Kolmannessa vaiheessa pidennettiin analyysiin käytetyn jatkuvan puheen kestoa vastaamaan kolmen sekunnin vokaaliääntöä, jotta vokaaliääntö ei ylikorostu analyysissa. Uudelleen editoitu äänimateriaali analysoitiin AVQI 03.01-menetelmällä. Tilastollinen analyysi oli raportointivaiheessa kesken.

Uudistetun AVQI 03.01-version validointi on aloitettu Työsuojelurahaston tuella, ja validointi valmistunee vuonna 2017.

Laajennus kaikille ääniklinikoille

AVQI-menetelmää on käytetty kliinisenä työkaluna noin vuoden Tampereen yliopistollisen sairaalan foniatrisella poliklinikalla. Menetelmän käyttö on mahdollista laajentaa Suomen kaikille ääniklinikoille. Näin äänipotilaiden äänianalyysia voisi vertailla koko maassa. Menetelmää esitellään maaliskuussa 2017, kun yliopistosairaaloiden foniatristen klinikoiden aikuisia hoitavat puheterapeutit tapaavat Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Menetelmän käyttökoulutusta voidaan järjestetään kaikille halukkaille ääniklinikoiden puheterapeuteille.
AVQI-menetelmä on tarkoitus esitellä suomeksi myös seuraavassa Suomen Ääniergonomiaseuran vuosisymposiumissa.

Hankkeesta kirjoitetaan kolme artikkelia kansainväliseen äänialan lehteen.

Toimittaja
Hannu Kaskinen