Occupational risk factors and neurodegenerative disease

Tiivistelmä

Occupational risk factors and neurodegenerative disease – esiselvitys tutkimussuunnitelman parantamiseksi asiantuntijalausuntojen parannusehdotusten perusteella

Hankkeessa selvitetään asiantuntija-arvioinnissa esiin nostettuja keskeisiä kysymyksiä tutkimussuunnitelman parantamiseksi. Tärkeimmät kommentit liittyivät sairaustietolähteen laatuun, altistumisen arvioinnin toteuttamiseen käytännössä sekä suuren aineiston hallintaan.

Hyödynnämme Itä-Suomen yliopiston MEDALZ –tutkijoiden kokemuksia KELA:n Alzheimerin taudin erityiskorvausrekisterin laadusta sekä Hoitoilmoitusrekisterin soveltuvuudesta täydentäväksi sairaustietolähteeksi. Loppukesästä varmistui US National Institutes of Health -apuraha tutkimukseen “Risk of Parkinson’s disease Associated with Solvent Exposure” Hanke on käynnistynyt ja siitä saatavia kokemuksia hyödynnetään Parkinsonin tautitapausten valinnassa varsinaisessa tutkimuksessa.

Tilastokeskukselta saadaan ammattitieto pitkittäistiedoston ammattiluokituksen mukaisesti ja sen muuntaminen FINJEM ammattiluokitukseen onnistuu tehdyn konversiotaulun avulla. Työmäärän säästämiseksi sekä altistumisen arvioinnin ja tehtävien analyysien osalta rajaamme tarkemmat kumulatiivisen altistumisen analyysit vain niille altisteille, joissa alustavat ammatilliset tarkastelut viittaavat mahdolliseen riskiin.

Selvitys valmistuu 1.3.2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Markku Sallmén

Tiedote

Aivorappeumien tutkimukseen hyvä perusta

Työterveyslaitoksella on tehty esiselvitys tutkimuksesta, jolla
tähdätään tiedon lisäämiseen aivorappeumasairauksista.
Tutkimuksessa korostuu se, että suomalaiset sairaustapaukset on
tunnistettu luotettavasti ja kattavasti. Esiselvityksestä saatuja
kokemuksia hyödynnetään Parkinsonin taudin tapausten valinnassa,
kun päästään varsinaiseen tutkimukseen.

Tutkimusryhmä hyödynsi kansallisia eli Itä-Suomen yliopiston
farmasian laitoksen Medalz-tutkijoiden kokemuksia Kelan Alzheimerin
taudin erityiskorvausrekisteristä. Lisäksi tutkijat selvittivät,
soveltuuko hoitoilmoitusrekisteri täydentäväksi
sairaustietolähteeksi.

Työterveyslaitos verkostoitui myös kansainvälisesti, sillä
Washington University antoi tutkija- ja yhteistyökumppaniapua.
Suomalaistutkijat saivat US National Institutes of Health -apurahan
Yhdysvalloista, minkä avulla he voivat muodostaa Parkinsonin taudin
verrokkiaineiston. Se helpottaa oleellisesti tutkijoiden
työmäärää.

Työterveyslaitoksen tutkijajoukossa on eri alojen
asiantuntijoita ja työnjako vastaa asiantuntemusalueita.
Esiselvityksessä ilmapiiri oli hyvä, ja korkean asiantuntemuksen
lisäksi hankkeen onnistumista auttoi vahva kotimainen ja
kansainvälinen verkostoituminen.

Toimittaja
Hannu Kaskinen