Ollako vai eikö olla osa pysyvää työvoimaa? Ulkomaalainen työntekijä työvoiman tarpeen täyttäjänä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Tiivistelmä

Tilapäisestä maahanmuutosta on tullut merkittävä maahanmuuttopoliittinen keskustelun aihe. Keskustelu kohdistuu ennen kaikkea siihen millä toimialoilla tilapäistyöntekijöitä tarvitaan sekä siihen miten ilmiö voi edesauttaa hallittua maahanmuuttoa.

Tässä tutkimushankkeessa tarkastellaan tilapäisten ulkomaalaisten työntekijöiden kiinnostusta ja mahdollisuuksia tulla osaksi pysyvää työvoimaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimus pyrkii tuottamaan uutta tietoa siitä miten ulkomainen tilapäinen työvoima voi toimia potentiaalisena työvoiman tarpeen täyttäjänä niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä ja ennen kaikkea tietoa matalapalkkaisten palvelualojen työvoimapulan osittaisena täyttäjänä.

Ilmiötä tarkastellaan niin työntekijöiden kokemusten kuin viranomaisten ja ammattiliittojen edustajien näkökulmasta.

Aineisto koostuu ensisijaisesti aikaisemmin hankitusta laadullisesta aineistosta, joka kerättiin ’Tutkimus tilapäisen ulkomaisen tilapäistyövoiman työehdoista ja sosiaaliturvasta Suomessa’ (hankenumero 110380, 112078) tutkimushankkeen aikana.

Tutkija pyrkii julkaisemaan tutkimustuloksensa sekä kansallisissa että kansainvälisissä julkaisuissa 2015–2016 välisenä aikana.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sanna Saksela-Bergholm

Tiedote

Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa koetuksella

Ulkomaalaisia hakeutuu Suomeen kesätöihin kotimaan heikon taloustilanteen vuoksi. Svenska social- och kommunalhögskolanin tutkijatohtori Sanna Saksela-Bergholm havaitsi, että heikko tiedonkulku, heikko kielitaito ja vääristynyt tiedonvälitys ovat vaikeuttaneet luottamuksellisen suhteen syntyä työntekijän ja työnantajan välille. Saksela-Bergholm teki tutkimuksensa Työsuojelurahaston stipendillä.

Tutkimusaineisto on pääosin peräisin aiemmista tutkimuksista (TSR 113123 ja 112078). Kesällä 2011 Saksela-Bergholm haastatteli Etelä-Savossa 29:ää marja- ja vihannestilan kausityöntekijää sekä pääkaupunkiseudulla neljää rakennustyöntekijää.

Vastanneista enemmistö pyrki asumaan Suomessa, kunnes kotimaan talousolot paranevat.

Pätkätyöt ja kausisidonnaiset rakennustyöt vaikeuttavat rakennusalan työntekijöiden tulevaisuuden suunnittelua, mikä heijastuu etenkin heidän perhesuhteisiinsa.

Suomessa työura, Filippiineillä eläkeaika

Filippiiniläiset toimivat Suomessa lähinnä hoitoalan työntekijöinä, kokkeina ja taloudenhoitajina. Suurin osa 28 haastateltavasta halusi jäädä Suomeen työuransa ajaksi, mutta eläkeikänsä he halusivat viettää Filippiineillä.

Etenkin sairaanhoitajien työhön sijoittumista vaikeuttivat suomen kielen tasovaatimukset ja joidenkin haastateltavien epätietoisuus perheen yhdistämisestä.

Osaa haastateltavista oli huijattu rekrytoinnissa. Neljälle lähihoitajalle oli luvattu oman alan työ, mutta Suomessa he joutuivat siivoojiksi. Silti heitä kiinnosti palata Suomeen pitkäaikaisesti.

Kaikkien filippiiniläisten työssä jaksamista motivoi sosiaalinen tuki omasta etnisestä yhteisöstä.

Rekrytoinnissa isoja puutteita

Monet tilapäiset työntekijät tulevat Suomeen entisestä Neuvostoliitosta. Osaa heistä oli huijattu: heille oli esimerkiksi kerrottu väärää tietoa tai he olivat joutuneet maksamaan korkeita välitysmaksuja. Saksela-Bergholm kehottaa kehittämään tiedonvälitystä suomalaisten työnantajien ja sikäläisten tiedotuskanavien välillä.

Jo rekrytoinnissa pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon ulkomaalaisten työntekijöiden työkokemus ja kielitaito, jotta työnantajat osaisivat kohdentaa työtehtävät.

Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointikohtelussa on parannettavaa. Yritysten pitäisi seurata nykyistä paremmin rekrytointiprosessia etenkin ulkomailla ja kantaa siitä vastuu.

Filippiiniläiset yhdistykset ja ammattiliitot tiedottavat jonkin verran työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Tiedotustilaisuuksia on järjestetty ainakin kodinhoitajille ja terveydenalan työntekijöille. Tämä on osoittautunut hyväksi malliksi, jota voisi soveltaa myös muille ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä rekrytoiville.

Yrityksiltä tukea kielikurssille osallistumiselle, jos vaaditaan kielitaitoa

Saksela-Bergholm toivoo, että työnantajat tarjoaisivat mahdollisuuden suomen kielen opiskeluun. Kielikurssitarve korostuu esimerkiksi terveydenhoidossa, jossa vaaditaan erinomaisia suomen kielen taitoja.

Yleensä ulkomaalaisten työntekijöiden on itse haettava suomen kielen kurssille ja soviteltava opiskeluaikataulut työaikoihinsa.

Saksela-Bergholm sanoo, että ulkomaalaisten työntekijöiden perheenyhdistämismahdollisuuksia pitäisi joustavoida. Tämä on tärkeää, jos haluamme myös jatkossa ulkomaalaistaustaista työvoimaa matalapalkka-aloille, kuten kodinhoitoon ja siivoukseen.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Saksela-Bergholm (arvioinnissa). Stay or Go? Exploring the Motives and Experiences of Filipino Labour Migrants to Stay in Finland in the Long Run. ‘Journal of Ethnic and Migration Studies’.Manuscript ID CJMS-2017-0102.

Jos jäädä voisin. Ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden näkemyksiä tulevaisuudestaan. Teoksessa Helander, M., Levä, I. ja Saksela-Bergholm, S. ’Työaikakirja’. Into kustannus. Helsinki. 21s. 2017.ISBN 978-952-264-763-4.

Mika Helander, Ilkka Levä ja Sanna Saksela-Bergholm (toim.). Työaikakirja. Into kustannus 2017. 400 s.ISBN 978-952-264-763-4.

Mika Helander, Ilkka Levä ja Sanna Saksela-Bergholm: Työajanhermolla teoksessa Työaikakirja. Toimittajat Mika Helander, Ilkka Levä ja Sanna Saksela-Bergholm. Into kustannus 2017. 25 s.ISBN 978-952-264-763-4.