Omailmoitus – sairauspoissaolon omailmoituksen käyttöönoton vaikutus poissaoloihin ja työterveyspalveluiden käyttöön
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
114107
Hakija
Työterveyslaitos
Toteuttaja
Työterveyslaitos
Lisätietoja
Juha Liira
juhaliira@gmail.com
Toteutusaika
1.5.2014 - 31.12.2015
Työsuojelurahaston päätös
3.6.2014
70 000 euroa
Kokonaiskustannukset
144 954 euroa
Tulokset valmistuneet
31.12.2015
Tiivistelmä
Suomessa työntekijän on työsopimuslain mukaan esitettävä luotettava selvitys poissaolostaan työantajan niin vaatiessa. Lähinnä julkisen sektorin työntekijät ja teollisuuden toimihenkilöt ovat työsopimusten perusteella voineet olla lyhyillä 1-3 päivän sairauslomalla ilmoittamalla poissaolosta esimiehelleen.
Omailmoituksen käyttöönottoa on perusteltu sekä hallinnollisesti, taloudellisesti että lääketieteellisesti. Työntekijät, joiden työ on omavastuullista ja jotka ovat työhönsä sitoutuneita, voivat hyvin ilmoittaa lyhyistä ja omahoidolla paranevista sairauksista omalla ilmoituksella tarvitsematta hakeutua sairaana turhaan terveysasemalle.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää omailmoituskäytännön toimeenpanoa ja vaikutuksia yrityksen, henkilöstön ja esimiesten sekä työterveyshuollon kannalta.
Tutkimusorganisaatioissa selvitetään:
1. Miten omailmoituksen käyttöönotto vaikuttaa lyhyisiin sairaus-
poissaolokertoihin, poissaolojen kestoon ja poissaolon kokonaismäärään
2. Miten omailmoituksen käyttöönotto vaikuttaa työterveyshuoltopalvelujen käyttöön ja tarjontaan akuuttien sairauksien osalta
3. Miten omailmoituksen käyttöönotto on toteutunut yrityksissä ja mitkä ovat omailmoituskäytännön vaikutukset esimiehen ja organisaation kannalta
Tutkimuksen tekee Työterveyslaitos ja siihen osallistuvat UPM Kymmene, Itella, ISS, Hämeenlinnan kaupunki ja Osuusliike Arina Oulusta.
Tutkimusaika on 1.5.2014-28.2.2016. Tulokset valmistuvat vuoden 2015 lopulla.
Hankkeen vastuuhenkilö
Juha Liira
Tiedote
Omailmoitus sujuu, mutta ei vähennä sairauspoissaoloja
31.12.2015Työterveyslaitoksen tutkijat havaitsivat, että työntekijän omailmoitus toimii työpaikoilla. Jotta suositeltava käytäntö yhä yleistyisi, Työterveyslaitos laati työpaikoille oppaan omailmoituksen käyttöönotosta. Opas on saatavilla Materials-välilehdeltä. Työsuojelurahasto tuki hanketta.
Omailmoitus on tarkoitettu äkilliseen sairastamiseen, joka ei edellytä sairaalahoitoa. Työntekijän ei tarvitse toimittaa työnantajalle lääkärintodistusta lyhyestä eli yleensä 1–3 päivän sairastamisesta. Omailmoitus on käytössä jo lähes kaikissa julkisen sektorin työpaikoilla, mutta yksityisellä sektorilla runsaalla kahdella kolmasosalla.
Työterveyslaitoksessa arvioitiin omailmoituksen käytäntöä kuuden organisaation esimiesten, henkilöstöhallinnon, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon näkökulmista. Kyselyyn vastasi 429 esimiestä, haastatteluihin osallistui 49 henkilöä. Organisaatioissa oli edustus teollisuudesta sekä palvelu- ja kunta-aloilta.
Tulosten monipuolisuutta lisää se, että osalla organisaatioista oli pitkä kokemus omailmoituksen käytöstä, osa oli laajentamassa käytäntöä, ja osa oli juuri siirtymässä omailmoituksen käyttöön.
Ainakin joka viides akuutti sairauskäynti pois
Tutkittujen organisaatioiden rekisteritiedoista selvisi, että omailmoituksen käyttö vähensi terveydenhuollon akuuttikäyntien tarvetta 20–40% eli terveydenhuollon voimavaroja säästyi.
Tutkijat selvittivät, että omailmoituksen myötä päivästä kolmeen päivään mittaisten poissaolojen keskimääräinen kesto lyheni. Lisäksi luottamus henkilöstön ja johdon välillä kasvoi.
Kielteinen löydös oli se, että omailmoitus ei juuri muuttanut poissaolojen kokonaismäärää. Tutkijat huomauttavat myös, että jos lähiesimiehillä on paljon alaisia ja työntekijät vaihtuvat tiuhaan, omailmoituksen käyttö voi johtaa luottamuspulaan työpaikoilla.
Omailmoituksen käyttöönotossa tärkeitä ovatkin hyvä suunnittelu, tehokas tiedottaminen ja selkeät ohjeet.
Pidempi omailmoitus mullistaisi lääkäritarpeet
Useat 1–3 päivän omailmoitusta soveltaneet työpaikat harkitsevat siirtymistä 1–5 tai 1–7 päivän omailmoitukseen.
Tutkijat päättelevät, että jos Suomessa yleisesti siirryttäisiin seitsemän päivän omailmoitukseen, poistuisi neljännes siitä lääkäripalvelutarpeesta, joka kuluu akuuttien lievien sairauksien hoitoon. Tämä vaikuttaisi valtavasti terveydenhuoltopalveluiden suuntaamiseen.
Muissa Pohjoismaissa lyhyiden sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntö perustuu lainsäädäntöön. Suomessa omailmoituksen voi sisällyttää yleiseen työsopimukseen tai työsopimuslakiin.
Toimittaja
Hannu Kaskinen
Aineisto
Pesonen Sanna, Jaana I. Halonen, Juha Liira. . Työterveyslaitos 2016. 82 sivua, ISBN 978-952-261-633-3 (nid), ISBN 978-952-261-634-0 (pdf). Avaa
Pesonen Sanna, Jaana I. Halonen, Liira Juha, Martimo Kari-Pekka. . 18 sivua. Avaa
Pesonen Sanna, Jaana I. Halonen, Liira Juha, Martimo Kari-Pekka. EGENANMÄLAN – anvisning för arbetsplatser om användning av egenanmälan. https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/06/egenanmalan-anvisning-for-arbetsplatser.pdf