Onnistumisia ja osallisuutta dialogisella johtamisella
Kehittämisavustus
Hanketiedot
Hankenumero
116199
Hakija
Autismisäätiö
Toteuttaja
Autismisäätiö
Lisätietoja
Ritva Ulander
ritva.ulander@autismisaatio.fi
Toteutusaika
2.5.2016 - 1.8.2018
Työsuojelurahaston päätös
3.5.2016
30 000 euroa
Kokonaiskustannukset
60 000 euroa
Tulokset valmistuneet
1.8.2018
Tiivistelmä
Autismisäätiön ”Onnistumisia ja osallisuutta” – hanke toteutetaan ajalla 5/2016 – 6/2018. Tarkoituksena on kehittää dialogisen johtamista. Osaamisen kehittymisen myötä työhyvinvointi ja asiakaslähtöisyys lisääntyvät. Hankkeen tavoitteena on innostaa työyhteisöjen henkilökuntia yhteisvastuullisuuteen ja jatkuvan oppimisen asenteen omaksumiseen.
Tässä hankkeessa sovelletaan Dialogisen johtamisen viitekehystä ja tutkimustuloksia. Viitekehyksen mukaan yhteistoiminta ja johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä tuloksellisuuden, työelämän laadun ja innovatiivisuuden kannalta. Johtamistavan piirteinä korostuvat yhteistoiminnallisuus, työntekijöiden laajat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet, dialogisuus ja vuorovaikutus, sisäinen motivaatio sekä uudistuminen. (Syvänen, Tikkamäki, Loppela, Tappura, Kasvio & Toikko 2015, 20).
Hankkeessa käytetään yhteistoiminnallista ja osallistavaa kehittämistapaa. Kehittämisen työkaluja ovat mm. kehittämisryhmän tapaamiset, dialogiset menetelmät, työpajat, haastattelut, tehtävät, kirjeet, kommentoidut muistiot jne.
Hankkeen ulkopuolinen asiantuntija, työyhteisökehittäjä Seija Strömberg toimii hankkeen koordinaattorina sekä hankkeeseen perustettavan kehittämisryhmän vetäjänä. Hankkeeseen osallistuu myös erikoistutkija Kati Tikkamäki, jonka rooli painottuu Dinno-tutkimushankkeen tuotteistamisen edistämiseen.
Hankkeen loppuraportti valmistuu 6/2018 mennessä, jolloin myös hankkeesta saadut tulokset ovat julkisesti luettavissa ja käytettävissä.
Hankkeen vastuuhenkilö
Ritva Ulander
Tiedote
Autismisäätiössä kehitettiin dialogista johtamista
1.8.2018Autismisäätiössä kehitettiin kaksivuotisessa hankkeessa dialogista johtamista. Vaikutuksia olivat muun muassa dialogisuuden lisääntyminen vuorovaikutuksessa, parannukset palaverikäytännöissä, palautteen lisääntyminen, toimintatapojen muuttuminen pysyvästi dialogisemmiksi ja kohentunut työhyvinvointi. Vaikutukset heijastuivat myös asiakkaiden hyvinvointiin.
Autismisäätiö on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon valtakunnallinen säätiö, jonka palveluiden lähtökohtana on neuropsykiatristen oireyhtymien ja erityisesti autismin kirjon asiantuntemus.
Henkilökuntaa oli vuonna 2016 hankkeen alkaessa 254 ja asiakkaita 1 600. Autismisäätiö toimii kuudella paikkakunnalla, mikä on haastanut johtamista ja toimintatapojen kehittämistä.
Hankkeessa toimi ulkopuolisena asiantuntija työyhteisökehittäjä Seija Strömberg, Työhyvinvointikaista. Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.
Osallistamista ja yhteistoiminnallisuutta
Hankkeessa sovellettiin dialogisen johtamisen viitekehystä ja tutkimustuloksia Dinno-tutkimusohjelmasta (www.dinno.fi), jota on koordinoinut Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.
Dinnon viitekehyksen mukaan yhteistoiminta ja johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä tuloksellisuudessa, työelämän laadussa ja innovatiivisuudessa. Johtamistavan piirteinä korostuvat yhteistoiminnallisuus, työntekijöiden laajat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet, dialogisuus ja vuorovaikutus, sisäinen motivaatio ja uudistuminen.
Kehittämismenetelmänä käytettiin osallistamista ja yhteistoiminnallisuutta. Laaja edustuksellinen kehittämisryhmä, joka koostui johdosta, kaikkien yksiköiden lähiesimiehistä, varamiehistä ja työntekijöiden edustajista, kokoontui kahden vuoden aikana pohtimaan kehittämiskohteiksi nostettuja tavoitteita.
Ennen hanketta tehdyn työhyvinvointikyselyn pohjalta tavoitteeksi oli asetettu dialogisen johtamisen näkyminen toiminnassa asiakas edellä -periaatteena. Lisäksi haluttiin, että jokaisella on vastuu kehittämisestä. Edelleen haluttiin selkiyttää johtamisen koko kuvaa.
Kehittäminen kuuluu kaikille
Työsuunnitelma toteutui suunnitellusti, mutta hankkeeseen sitoutumisessa oli ongelmia, muun muassa ajanpuutteen ja henkilökunnan suuren vaihtuvuuden takia. Välitehtävien palauttaminen oli melko villiä, samoin kehittämistilaisuuksiin osallistuminen.
Loppuarvioinnissa henkilökunta koki dialogisuuden kehittymistä monessa suhteessa. Kehittäjän näkökulmasta parhaiten toteutui tavoite siitä, että omaksuttiin näkemys kehittämisen kuulumisesta kaikille.
Kehittäjä Seija Strömberg kirjoitti paitsi loppuraportin, myös dialogisen johtamisen asennus- ja käyttöoppaan, jota muutkin työyhteisöt voivat hyödyntää,
Toimittaja
Leena Huovila
Aineisto
Seija Strömberg, Työhyvinvointikaista. Onnistumisia ja osallisuutta dialogisessa johtamisessa. Autismisäätiön kehittämishanke 2016-2018. Loppuraportti. 40 sivua. 2018. https://www.tsr.fi/http://Autismisäätiö n kehittämishanke 2016 – 2018
Seija Strömberg, Työhyvinvointikaista. Dialogisen johtamisen asennus ja käyttö pähkinänkuoressa. 63 sivua. 2018. https://www.tsr.fi/http://Seija Strömberg, Työhyvinvointikaista.