OPEKU – opettajien eettinen kuormitus haltuun!
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
230325
Hakija
Työterveyslaitos
Toteuttaja
Työterveyslaitos
Lisätietoja
Maarit Kauppi
maarit.kauppi@ttl.fi
Toteutusaika
1.2.2024 - 30.9.2026
Työsuojelurahaston päätös
28.11.2023
125 000 euroa
Kokonaiskustannukset
225 932 euroa
Tulokset valmistuneet
3.11.2026
Tiivistelmä
Opettajan työ sisältää eettisesti haastavia tilanteita. Eettisen kuormituksen ilmenemismuodoista ja hallinnan keinoista opettajan työssä ei kuitenkaan ole selvää kuvaa. Hankkeessa tuotetaan tuoretta tietoa eettisestä kuormituksesta ja sen yhteyksistä työn muutoksiin opetusalalla monipuolisen määrällisen ja laadullisen aineiston avulla. Lisäksi kehitetään opetusalan työyhteisöjen käyttöön menetelmä eettisen kuormituksen yhteisölliseen hallintaan.
Hankkeen vastuuhenkilö
Maarit Kauppi
Tiedote
Eettinen kuormitus hallintaan – tutkimustietoa ja ratkaisuja opetustyöhön
3.11.2026Tiivistelmä
Hanke tuotti tietoa eettisen kuormituksen yleisyydestä ja taustatekijöistä ja siinä kehitettiin menetelmä eettisen kuormituksen yhteisölliseen hallintaan. Aineistoina käytettiin Kunta10-tutkimuksen opettajia koskevaa kyselyaineistoa vuosilta 2018–2024 sekä laadullisia aineistoja. Eettinen kuormitus oli yleistä ja se oli yhteydessä huoleen työmäärän kasvusta, työstressiin, kielteisiin muutoksiin ja vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Se kytkeytyi riittämättömiin resursseihin, lisääntyneisiin tuen tarpeisiin ja yhteistyön haasteisiin. Kehitetty menetelmä tukee kouluyhteisöjä eettisesti kuormittavien tilanteiden tunnistamisessa, niiden taustalla olevien muutosten ja juurisyiden analysoinnissa sekä yhteisten ratkaisujen kehittämisessä.
Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.
Hanke vastasi tarpeeseen lisätä tietoa opetustyön eettisestä kuormituksesta ja vahvistaa sen yhteisöllistä hallintaa. Teoriatausta yhdisti eettisiä dilemmoja ja moraalista stressiä koskevan tutkimuksen, työn vaatimusten ja hallinnan mallin sekä toiminnan teorian. Uutuusarvona oli kytkeä kuormitus yksilökokemuksen lisäksi työn muutoksiin ja yhteisön toimintatapoihin. Tavoitteena oli tuottaa määrällistä ja laadullista tietoa sekä kehittää työyhteisöille soveltuva hallintamenetelmä.
Aineisto
Määrällisenä aineistona käytettiin Kunta10-tutkimuksen luokanopettajien, erityisopettajien sekä aineenopettajien ja lehtoreiden kyselyaineistoja vuosilta 2018–2024. Vuosittainen vastaajamäärä vaihteli reilun 8000 ja 10000 vastaajan välillä. Laadullinen aineisto koostui opetushenkilöstön haastatteluista, palvelumuotoilu- ja koulutustyöpajojen keskusteluista, menetelmäkokeilujen havainnoinneista sekä tutkijoiden kenttämuistiinpanoista.
Menetelmät
Hanke toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimus- ja kehittämishankkeena. Kunta10-aineistoa analysoitiin jakaumatarkasteluin ja regressioanalyyseilla. Haastattelu-, työpaja- ja havainnointiaineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä sekä kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian viitekehyksessä. Menetelmän yhteiskehittämisessä yhdistettiin tutkimustietoa, palvelumuotoilua ja formatiivisen intervention periaatteita. Menetelmää pilotoitiin ja arvioitiin kouluympäristöissä.
Tulokset ja johtopäätökset
Eettisesti haastavat tilanteet olivat opettajien työssä yleisiä. Kuormitusta syntyi erityisesti tilanteissa, joissa opettaja ei voinut toimia oppilaan edun tai ammatillisten arvojensa mukaisesti. Keskeisiä taustatekijöitä olivat oppilaiden kasvaneet tuen tarpeet, niukat resurssit ja yhteistyön haasteet. Vahvin yhteys havaittiin työmäärän lisääntymistä koskevan huolen ja eettisen kuormituksen välillä. Tulokset korostavat rakenteellisten ja yhteisöllisten ratkaisujen merkitystä.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimus osoitti, että eettinen kuormitus on yksilön kokemus, joka kytkeytyy työn rakenteisiin, toimintatapoihin ja työelämän muutoksiin. Hankkeessa kehitettiin Opas eettisen kuormituksen hallintaan opetustyössä, joka tukee kuormittavien tilanteiden tunnistamista, niiden taustatekijöiden tarkastelua ja yhteisten ratkaisujen kehittämistä. Oppaassa kuvattua menetelmää voidaan hyödyntää koulujen kehittämis-, johtamis- ja työhyvinvointityössä sekä soveltaa myös muilla toimialoilla.