Opettajien stressin säätely ja työhyvinvointi sekä niiden yhteys pedagogisen työn laatuun

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella opettajien stressin säätelyä ja työhyvinvointia ja näihin vaikuttavia tekijöitä sekä miten opettajien työhyvinvointi määrittää pedagogisen työn laatua luokassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan työstä palautumiseen ja työn imuun vaikuttavia suojaavia tekijöitä. Opettajien stressiä tutkitaan fysiologisilla stressivasteilla (sylkinäytteistä mitattu kortisolihormonitason vaihtelu). Opettajien työympäristön rakenteellisia tekijöitä ja kokemuksia työssä jaksamisesta, työuupumuksesta, palautumisesta ja työn imusta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä selvitetään kyselylomakkeella. Pedagogisen työn laatua arvioidaan havainnoimalla vuorovaikutusta opetustilanteissa (CLASS/ECCOM videoanalyysit) ja opettajan huomion kiinnittymistä opetustilanteissa (silmänliikekameran tallenteet). Tulosten pohjalta laaditaan opettajille suosituksia työhyvinvointia ja vuorovaikutusta tukevista keinoista sekä malli opettajien työhyvinvointia ja luokkahuonevuorovaikutusta tukevasta interventiosta. Tutkimuksella on merkittävä rooli opettajien työhyvinvoinnin tukemisessa, opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa sekä alan tieteellisen tutkimuksen edistämisessä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään opettajille suunnattavissa työhyvinvoinnin ja luokkahuonevuorovaikutuksen vahvistamiseen kohdistuvissa tilaisuuksissa, joissa esitellään tutkimustuloksia ja interventiomallia yhteistyökumppaneiden kanssa. Loppuraportti julkaistaan kesäkuussa 2020.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marja-Kristiina Lerkkanen

Tiedote

Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogiseen työn laatuun

Tiivistelmä

Vaikka opettajien kokemista työn kuormittavista tekijöistä löytyy tutkimusta, opettajien stressin säätelystä tiedetään vähän samoin kuin siitä, miten työn kuormitus on yhteydessä pedagogisen työn laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella opettajien kokemuksia työssä jaksamisesta ja työn imusta sekä heidän fysiologisia stressivasteitaan ja näiden yhteyttä pedagogisen työn laatuun. Hankkeessa yhdistettiin erilaisia aineistoja antamaan kokonaiskuvaa opettajien työssä jaksamisesta. Havaittiin, että opettajan kokema stressi oli yhteydessä pedagogisen työn laatuun. Tulosten pohjalta luotiin hyvinvointia ja pedagogista työtä tukeva HyPe-interventiomalli. Työhyvinvoinnin ja työn laadun vuorovaikutus tulisi nähdä työssä laajemmin.

Lähtökohdat

Vuoden 2017 opetusalan työolobarometrin (Länsikallio ym. 2018) mukaan opetusalalla koetaan työn aiheuttamaa stressiä selvästi useammin kuin suomalaisessa työelämässä keskimäärin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella opettajien stressin säätelyä ja työhyvinvointia ja näihin yhteydessä olevia tekijöitä sekä miten opettajien työhyvinvointi määrittää pedagogisen työn laatua luokassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin työn imuun ja työstä palautumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Aineisto

Hanke toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opetusvuorovaikutuksen tutkijoiden ja psykologian laitoksen työpsykologian tutkijoiden kanssa. Tutkimukseen osallistui 54 ensimmäisen luokan opettajaa kahdeksasta kunnasta: Jyväskylän kaupunki, Konneveden kunta, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Petäjäveden kunta, Toivakan kunta, Uuraisten kunta ja Äänekosken kaupunki. Aineisto koostui kyselylomakkeista, videoaineistosta, silmänliikevideoinneista ja sylkinäytteistä.

Menetelmät

Kyselyn tilastolliset analyysit toteutettiin IBM SPSS Statistics 24.0 -ohjelmalla (korrelaatiot, t-testi, Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testi, yksisuuntainen varianssianalyysi). Avoimet vastaukset analysoitiin copying-teorian ohjaamalla sisällönanalyysillä. Sylkinäytteiden kortisolihormonipitoisuus analysoitiin Dresdenin laboratoriossa. Silmänliikeaineistosta huomion jakautuminen laskettiin R-ohjelmalla (Gini-kerroin). Pedagoginen laatu analysoitiin videoilta ECCOM- ja CLASS-menetelmillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Kolmannes opettajista koki työssään stressiä. Vaikka opettajat kokivat myös vahvaa työn imua, liian suuri työmäärä, tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaaminen ilman riittävää tukea, töiden kasautuminen ja opetustehtävien ulkopuoliset työtehtävät kuormittivat heitä. Opettajan kokema stressi oli yhteydessä pedagogisen työn laatuun ja luokkahuonevuorovaikutukseen. Vahvistamalla koulun resursseja, opettajien välistä yhteistyötä ja esimiehen tukea voidaan vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tässä tutkimuksessa opettajan työhyvinvointi vaikutti opetuksen laatuun ja päinvastoin. Tästä syystä tulisi interventiot ja tukitoimet kohdentaa sekä työhyvinvointiin että pedagogisen työn laadun tukemiseen. Hankkeessa esitetty HyPe-malli tukee pedagogista työn laatua ja sitä kautta opettajan hyvinvointia ja työn imua. Työhyvinvoinnin ja työn laadun vuorovaikutus tulisi nähdä kaksisuuntaisena laajemminkin: hyvinvointi vaikuttaa työn laatuun, mutta työn laatutekijät vaikuttavat hyvinvointiin.

Aineisto

Marja-Kristiina Lerkkanen, Eija Pakarinen, Maiju Messala, Viola Penttinen, Anna-Mari Aulén, & Anna-Liisa Jõgi. Jyväskylän yliopisto. Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogiseen laatuun. Loppuraportti. Jyväskylä. 2020.
ISSN: 0782-3274
ISBN: 978-951-39-8324-6 Avaa