Opettajuus ja ohjaajuus samassa paketissa: millaista on kestävä lukion opettajan työ?

Hanketiedot

Hankenumero
240017

Hakija
Kirsi Raetsaari

Toteuttaja
Kirsi Raetsaari

Lisätietoja
Kirsi Raetsaari
kirsi.raetsaari@gmail.com

Toteutusaika
1.8.2024 - 31.7.2025

Työsuojelurahaston päätös
6.2.2024
36 000 euroa

Kokonaiskustannukset
36 000 euroa

Tulokset valmistuneet
7.8.2025

Tiivistelmä

Tutkimuksessa ehkäistään lukion opettajien väsymistä ja alalta pakenemista perehtymällä yhdessä opettajien kanssa siihen, millaisia mahdollisuuksia heillä on toteuttaa ohjausta työssään opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla kuitenkaan kuormittumatta. Laadullinen aineisto tuotetaan kanssatutkijuuden periaattein ja analyysissa keskitytään toimintaperusteisiin. Tutkimuksessa haetaan mallia siitä, millaista on kestävä lukion opettajan työ.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kirsi Raetsaari

Tiedote

Lukion opettajien työ: arjen tasapainoilua ohjauksen äärellä

7.8.2025

Tiivistelmä

Tutkimuksissa perehdyttiin lukion opettajan työhön sisältyvään ohjaustyöhön opettajien omasta perspektiivistä. Opettajien toimintaperusteita tarkastelemalla luotiin kuvaa hyvinvoinnin rakentumisesta lukion opettajan työssä. Tämän inhimillisen kestävyyden lisäksi jäsennettiin lukion opettajan työtä myös muiden kestävän työn ulottuvuuksien kautta. Tuloksena muodostettiin mallit ohjauksen kannalta oleellisista olosuhteista lukion opettajan työssä sekä työstä arjen tasapainoiluna. Malleja ja toimintaperusteiden aineistonkeruumenetelmää on mahdollista käyttää opettajan työn ja lukion ohjaustoiminnan kehittämisessä pedagogisen johtamisen välineenä. Tuloksista hyötyvät lukioiden lisäksi aineenopettajien ja ohjauksen asiantuntijoiden kouluttajat.

Lähtökohdat

Aiemman tutkimuksen mukaan lukion opettajan työ on kuormittavaa, ja opettajat osallistuvat vaihtelevasti Koko koulu ohjaa -periaatteen mukaisesti ohjauksen toteuttamiseen, mutta tutkimustieto lukion opettajan hyvinvoinnin rakentumisesta on erittäin vähäistä. Tässä tutkimuksessa jäsennettiin toimintaperusteiden avulla opettajien mahdollisuuksia osallistua ohjaustyöhön. Teoreettisina lähtökohtina olivat opettajan perspektiivi omaan työhönsä, arkielämisen käsite ja kestävän työn viitekehys.

Aineisto

Yhden lukiokoulutuksen järjestäjän toimintaympäristön opettajista 42 vastasi kyselyyn, jossa pyydettiin täydentämään ohjaustyötä kuvaavia lauseita. Kyselyaineistossa saatiin näkyviin opettajien toimintaperusteita, joiden pohjalta luotiin malli opettajan työssä ohjauksen kannalta oleellisista olosuhteista. Mallin pohjalta järjestettiin tutkimuskeskustelut, joihin osallistui ryhmä rehtoreita, ryhmä opinto-ohjaajia, kaksi opettajaparia ja viisi yksittäistä opettajaa.

Menetelmät

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on subjektitieteellinen psykologia, jossa ihmisen toimintaa tarkastellaan vastavuoroisessa suhteessa ja erottamattomana osana ympäristössään toimijan omasta perspektiivistä. Keskeistä on tällöin pureutua toimijoiden toimintaperusteisiin, mikä toteutettiin ensin avoimen kyselyn avulla ja syvennettiin tutkimuskeskuteluin. Keskusteluaineisto analysoitiin Grounded theoryn jatkuvan vertailun menetelmällä, mikä mahdollisti teoreettisen mallin luomisen.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksessa nousivat näkyviin opettajan mahdollisuudet ja esteet osallistua ohjauksen toteuttamiseen työssään sekä niiden erityisesti lukion toimintaympäristöön liittyvät erityispiirteet. Lukion opettajan työn tarkastelu kestävän työn viitekehyksessä osoitti erityisesti sosiaalisen kestävyyden ymmärtämisen merkityksen ohjauksen kokonaisuudessa. Jatkossa on aiheellista tarkastella lukiolaisten mahdollisuuksia saada uraohjausta, mikäli sitä toteutetaan Koko koulu ohjaa -periaatteen mukaisesti.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Koulun kehittämisen kannalta on keskeistä, että tulosten avulla lukion opettajan hyvinvoinnin rakentumista on mahdollista ymmärtää aiempaa laajemmin ja syvemmin myös muissa kuin tutkitun toimintaympäristön lukioissa. Aineenopettajien ja ohjauksen asiantuntijoiden koulutuksiin tulokset tarjoavat uutta sisältöä. Aineistonkeruussa sovellettu kyselymenetelmä sopii pedagogisen johtamisen välineeksi koulujen lisäksi myös muissa työyhteisöissä, joissa halutaan luoda työntekijäystävällistä kulttuuria.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa