Opetushenkilöstön kriisivalmiudet, suorituskyky kriisitilanteissa ja resilienssi (CrisPrep)

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa opetushenkilöstön ja oppilaitosten kriisivalmiuksista ja suorituskyvystä kriisin aikana. Hanke toteutetaan kysely- sekä haastattelututkimuksena. Tutkimusta tarvitaan, koska opetushenkilöstön oma kriisinsietokyky ja työturvallisuus normaali- ja kriisitilanteissa on ensiarvoisen tärkeätä opetuksen jatkuvuudelle erilaisissa kriisitilanteissa, joista esim. Covid19 on ajankohtainen esimerkki.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sirpa Virta

Tiedote

Opetusalan kriisivalmius

Tiivistelmä

Tutkimus tarkastelee opettajien kriisivalmiuksia ja kriisinaikaista suorituskykyä. Tutkimusaihe on erityisen tärkeä, sillä opettajien kriisivalmiudet ja kriisinaikainen suorituskyky voidaan laajemmassa kontekstissa nähdä yhteiskunnassa kannattelevan opetuksen jatkuvuutta ja mahdollistavan koulutusinstituutioiden toiminnan ylläpidon kriisiaikanakin. Tutkimus osoittaa, että opettajien kriisivalmius ja kriisinaikainen suorituskyky rakentuvat kriisiosaamisen ja resilienssin varaan. Tutkimustulosten mukaan opetushenkilöstön tiedot ja taidot toimia erilaisissa kriisitilanteissa ovat tyydyttävällä tasolla. Kriisiosaamisen kehittäminen osoittautuukin tutkimuksen valossa erittäin tärkeäksi.

Lähtökohdat

Opettajien kriisivalmiuksia, suorituskykyä kriisissä ja resilienssiä ei ole tutkittu suomalaisessa kontekstissa aiemmin. Teoreettisesti tutkimus kytkeytyy kriisinhallinnan käsitteiden yhteensovittamiseen oppilaitoskontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena oli ensinnäkin ymmärtää, mistä kriisivalmius ja kriisinaikainen suorituskyky rakentuvat ja toisekseen rakentaa mittaristo, jolla näitä voidaan mitata.

Aineisto

Tutkimuksen kohteena olivat ensimmäisen ja toisen asteen koulutus. Informantteina toimivat opetushenkilöstö sekä asiantuntijoita eri oppilaitoksista, Kuntaliitosta, aluehallintovirastosta, opetushallituksesta ja eri kunnista. Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana Tampereen yliopisto, Turvallisuuskomitea, Sisäministeriö, OAJ, Sivista, Työsuojelurahasto ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto.

Menetelmät

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena ja aineistoina toimivat kysely-, dokumentti- ja haastatteluaineistot. Kvalitatiivisen aineiston alyysimenetelminä toimivat dokumentti- ja sisällönanalyysi Kvantitatiivista aineistoa tarkasteltiin kuvailevin menetelmin sekä muuttujien jakaumia ja summamuuttujien keskiarvoja tarkastellen. Summamuuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin monimuuttujamenetelmin (mm. varianssianalyysi, Kruskal-Wallsin testi ja Pearsonin korrelaatiokerroin)

Tulokset ja johtopäätökset

Tulokset osoittavat, että kriisiosaamisella ja resilienssillä on positiivinen yhteys oletettuun suorituskykyyn. Tutkimustulosten mukaan opetushenkilöstön tiedot ja taidot toimia erilaisissa kriisitilanteissa ovat tyydyttävällä tasolla. Lisäksi systemaattista kriiseihin varautumisen prosessia ei näytä olevan olemassa vaan kunnat ja oppilaitokset tekevät varautumista hyviksi katsomillaan tavoilla. Tulokset antavat tietoa siitä, miten kriisivalmiutta voidaan opetusalalla kehittää.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus antaa arvokasta ymmärrystä siitä, miten suorituskyky kriisissä rakentuu. Vaikka tutkimuksen kontekstina on opetusala ja opettajat, teoreettinen viitekehys on kuitenkin sovellettavissa myös laajempaan työelämän ympäristöön ja siten sovellettavissa myös muilla työpaikoilla. Organisaation resilienssi kytkeytyy yksilötason resilienssiin, jolloin yksilöiden kriisivalmiuksien sekä resilienssin tukeminen ja vahvistaminen ovat kriisijohtamisen keskiössä.

Aineisto

Reetta Kinnunen, Johanna Liljeroos-Cork, Henri Rikander, Sirpa Virta, Elias Pekkola & Sari Tappura. CrisPrep – Opetusalan kriisivalmiudet. Loppuraportti. Tampereen yliopisto. 2023.
ISBN 978-952-03-2736-1 (verkkojulkaisu) Avaa