Opinko, pystynkö? – Jatkuvaan oppimiseen sitoutumisen mahdollisuudet ja haasteet työpaikoilla
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
200093
Hakija
Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Toteuttaja
Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Lisätietoja
Liisa Postareff
liisa.postareff@hamk.fi
Toteutusaika
1.9.2020 - 31.8.2022
Työsuojelurahaston päätös
28.4.2020
97 000 euroa
Kokonaiskustannukset
131 968 euroa
Tulokset valmistuneet
23.11.2022
Tiivistelmä
Työntekijöiden jatkuva oppiminen ja kouluttaminen on arkipäivää useimmilla työpaikoilla, mutta monissa organisaatioissa työntekijöiden kannustaminen ja sitouttaminen jatkuvaan itsensä kehittämiseen on koettu haasteelliseksi. Tutkimushankkeen tavoitteena on tarkastella työntekijöiden kognitiivista, emotionaalista, toiminnallista ja toimijuutta ilmentävää sitoutumista jatkuvaan oppimiseen sekä sitoutumista mahdollistavia ja estäviä yksilöllisiä (mm. työssä oppimisen lähestymistavat, tavoiteorientaatiot ja pystyvyysuskomukset) sekä työympäristöön (mm. työmäärä, työn itsenäisyys ja johdon tuki) liittyviä tekijöitä. Tutkimusaineistoa kerätään kolmesta yrityksestä sekä työnantajilta (Delfoi-tekniikalla toteutetut haastattelut) että työntekijöiltä (kysely, vireystasoa mittaava älysormusaineisto ja päiväkirja-aineisto sekä haastattelut). Työntekijät edustavat eri ammattialoja, joten tutkimuksen avulla saadaan monipuolinen kuva jatkuvan oppimisen haasteista. Eri aineistoja yhdistämällä saadaan aiempaa syvällisempää ja täysin uudenlaista tietoa työntekijöiden oppimisesta ja jatkuvaan oppimiseen sitoutumisesta. Tulosten pohjalta yrityksissä toteutetaan interventioita, joiden tavoitteena on tarjota pedagogista tukea ja parantaa jatkuvan oppimisen edellytyksiä mm. erilaisten digipedagogisten työkalujen ja menetelmien avulla. Tutkimus vastaa tarpeeseen työn ja oppimisen yhteensovittamisen parantamisesta sekä jatkuvan oppimisen suunnitelmallisuuden tukemisesta.
Hankkeen vastuuhenkilö
Liisa Postareff
Tiedote
Opit ja pystyt – tukea jatkuvaan oppimiseen työssä (CoOL@Work)
23.11.2022Tiivistelmä
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli tarkastella työntekijöiden sitoutumista jatkuvaan oppimiseen työpaikoilla. Hankkeessa tuotettiin tietoa sitoutumisesta työssä oppimiseen sekä yksilön että työyhteisön näkökulmasta. Aineistoa kerättiin haastatteluiden, kyselylomakkeiden sekä vireystasoa mittaavan älysormuksen ja siihen liittyvän päiväkirja-aineiston avulla. Hankkeen tulokset ja keskeiset työssä oppimiseen liittyvät yksilöön, ympäristöön ja oppimisprosesseihin liittyvät tekijät koottiin jatkuvan oppimisen malliin, joka huomioi kokonaisvaltaisesti työssä oppimiseen ja sen organisointiin liittyviä tekijöitä.
Lähtökohdat
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella jatkuvaa oppimista työpaikoilla, sillä tarve osaamisen kehittämiseen ja uudistamiseen elämän ja työuran eri vaiheissa korostuu työelämän muuttuessa. Toisaalta työntekijöiden oma sitoutuminen oppimiseen on organisaatioille elintärkeää, toisaalta taas organisaatioiden on tärkeää tunnistaa, miten työntekijät oppivat työssä, mikä heitä motivoi kehittämään itseään ja miten oppimista voidaan tukea työelämässä.
Aineisto
Tutkimushankkeen toteutti Hämeen ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston muodostama konsortio. Tutkimukseen osallistui neljä eri organisaatiota ja työntekijäryhmää, joilta kerättiin haastattelu-, kysely- ja älysormusaineistoja työpaikkakohtaisesti sovitusti. Kyselyaineistoa kerättiin myös laajemman tutkimusyhteistyön kautta.
Menetelmät
Tutkimushankkeessa kerätty laadullinen haastatteluaineisto työntekijöiltä ja johdon edustajilta analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, työntekijöiltä kerättyä kyselyaineistoa analysoitiin konfirmatorista faktorianalyysia ja latenttiprofiilianalyysia hyödyntäen. Älysormusaineistosta tarkasteltiin korkean virittyneisyyden tilanteisiin liittyviä emootioita ja oppimiskokemuksia.
Tulokset ja johtopäätökset
Hankkeeseen osallistuneille työpaikoille keskeiset tulokset raportoitiin organisaatiokohtaisesti, sillä tavoitteena oli löytää juuri heille ratkaisuja oppimisen tueksi. Kokonaisuutena hanke korosti yksilöiden näkökulmaa ja motivaatiota jatkuvaan oppimiseen työssä, mutta toisaalta toi esiin myös yhteisön ja oppimisen organisoinnin merkityksen. Jatkuvan oppimisen malli kokoaa yksilöön ja ympäristöön liittyviä seikkoja sekä huomioi oppimista edistävien käytäntöjen tunnistamisen ja organisoinnin.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimus korostaa yksilöiden näkökulmaa jatkuvaan oppimiseen. Tutkimus kannustaa työpaikkoja selvittämään, miten työntekijät kokevat oppimisen ja mikä heitä motivoi oppimaan työuran aikana. Tutkimus tuo esiin työssä oppimiseen liittyvät moninaiset seikat ja tavat sekä ohjaa tunnistamaan ja pohtimaan, miten osaamisen kehittäminen työssä tapahtuu ja millä tavoin sitä voitaisiin organisoida sekä mahdollistaa erilaisissa oppimisympäristöissä.
Aineisto
Liisa Postareff, Heta Rintala, Ilmari Puhakka, Marjaana Veermans, Lauri Lehtonen, Essi Ryymin, Petri Nokelainen. Jatkuvaan oppimiseen sitoutumisen mahdollisuudet ja haasteet työpaikoilla. CoOL@Work-hankkeen loppuraportti.
Hämeen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto. 2022.
e-julkaisu
ISBN 978-951-784-839-8 Avaa