Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset pitkän aikavälin työmarkkinatulemiin

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tilastollista tutkimustietoa opiskeluaikaisen työssäkäynnin hyödyistä ja haitoista. Julkisessa keskustelussa korostuu usein opiskeluaikaisen työssäkäynnin hyödyt yksittäiselle opiskelijalle. Tilastoja hyväksikäyttävä tutkimuskirjallisuus on kuitenkin havainnut, että opiskeluaikaisen työssäkäynnin hyödyt myöhemmän työuran kannalta ovat varsin pieniä, kun huomioon otetaan opiskelijoiden erilaisuus (esim. aikaisempi työkokemus, kyvykkyys).

Aikaisempi tutkimuskirjallisuus on myös havainnut negatiivisen yhteyden opiskeluaikaisen työssäkäynnin ja opintomenestyksen välillä. Työssäkäynti viivästyttää valmistumista, nostaa opintojen keskeyttämisen todennäköisyyttä ja vaikuttaa negatiivisesti arvosanoihin (inhimillisen pääoman kasautumiseen). Opiskeluaikainen työssäkäynti saattaa myös vähentää työvoiman alueellista liikkuvuutta. Tutkimustietoa näistä aiheista on kuitenkin varsin vähän Suomessa, vaikkakin opiskelijat ovat merkittävä ryhmä työmarkkinoilla.

Tämä tutkimus pyrkii tuottamaan uutta kuvailevaa tilastollista tietoa opiskeluaikaisesta työssäkäynnistä, kuin myös uutta empiiristä tutkimustietoa työssäkäynnin vaikutuksista. Hankkeen tutkimus hyödyntää uusia yksilötason rekisteriaineistoja. Käytetyt ekonometriset menetelmät pyrkivät minimoimaan yksilöiden valikoitumisesta johtuvan harhan.

Alustavat tutkimustulokset kootaan vaiheittain työpapereiksi (2-3 kpl), niin että osa keskeisistä tutkimustuloksista on saatavilla ennen vuoden 2015 loppua.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hannu Karhunen

Tiedote

Opiskeluajan työssäkäynti vähentää työvoiman liikkuvuutta

Opiskeluaikainen työssäkäynti on tilastollisesti merkitsevästi
yhteydessä alhaisempaan työvoiman liikkuvuuteen valmistumisen
jälkeen. Etenkin ne yliopisto-opiskelijat, jotka työskentelevät
kokopäiväisenä opintojen aikana, muuttavat muihin opiskelijoihin
verrattuna pienemmällä todennäköisyydellä pois
opiskelualueelta.

Työssäkäynnin negatiivinen yhteys liikkuvuuteen on merkitsevä
myös ammattikorkeakoulusta valmistuville.

Opiskeluaikaista työssäkäyntiä ja sen vaikutuksia pitkän
aikavälin työmarkkinatulemiin on tutkinut tutkijatohtori
Hannu Karhunen Jyväskylän yliopiston
kauppakorkeakoulusta.

Hän on tuottanut uutta tilastollista tietoa työssäkäynnin
hyödyistä ja haitoista. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti
yliopisto-opiskelijoiden työssäkäyntiin ja kuinka työssäkäynti on
yhteydessä valmistumisen jälkeiseen liikkuvuuteen.

Karhunen on perehtynyt aihepiiriin jo aiemmin väitöskirjassaan
(2015) ja nyt edelleen itsenäisessä tutkimuksessa
Työsuojelurahaston stipendin turvin.

Opiskelijat ovat joustavuutensa ansiosta merkittävä ryhmä
työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan yli 60 prosenttia
yliopisto-opiskelijoista työskentelee opintojensa aikana.

Opiskelunaikaisen työssäkäynnin hyödyistä ja haitoista yksilölle
itselleen ja työmarkkinoille on ollut varsin vähän tilastotietoa.

Alueellisia eroja

Tutkimustulokset osoittavat myös selvästi, että työssäkäynnin ja
liikkuvuuden välillä on alueellisia eroja.

Työssäkäynnin negatiivinen yhteys on erityisen näkyvä maakunnissa
opiskelevien opiskelijoiden myöhemmässä liikkuvuudessa, kun taas
pääkaupunkiseudulla työssäkäynnin yhteys liikkuvuuteen on
alhaisempi.

Eroja liikkuvuudessa löytyy myös henkilön aikaisemman
muuttokäyttäytymisen mukaan. Etenkin ne opiskelijat, jotka ovat
tulleet opiskelemaan muualta opiskelumaakuntaan, jäävät asumaan
alueelle suuremmalla todennäköisyydellä, jos he työskentelevät
opintojen aikana.

Työssäkäynti sitouttaa ulkomaalaista Suomeen

Työssäkäynnin ja liikkuvuuden yhteyttä tutkittiin myös
ulkomaalaisen opiskelijoiden osalta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Jyväskylän yliopistossa opiskelevien
ulkomaalaisten opiskelijoiden muuttokäyttäytymistä.

Tutkimusryhmänä ulkomaalaiset opiskelijat ovat varsin erilaisia
suomalaiseen kantaväestöön verrattuna. Mitattuna viisi vuotta
valmistumisen jälkeen, noin 60 prosenttia valmistuneista
ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista jää asumaan Suomeen.
Suomeen jääneistä noin 40 prosenttia jää asumaan opiskelualueelle
eli Keski-Suomeen.

Todennäköisyysmallin tulokset osoittavat, että opiskeluaikainen
työssäkäynti on merkitsevästi positiivisessa yhteydessä päätökseen
jäädä Suomeen. Etenkin, mikäli henkilö on työskennellyt
toimihenkilönä (white-collar), todennäköisyys jäädä Suomeen on
korkeampi kuin muuten.

Karhunen on kirjoittanut tuloksista kaksi tieteellistä
artikkelia, jotka hän pyrkii saamaan julkaistuiksi kansainvälisissä
vertaisarvioiduissa tieteellisissä aikakauslehdissä.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Artikkelit

Haapanen, M. & Karhunen, H. (2015). Working while studying: Does it lead to greater attachment to the regional labour market? (vertaisarvioitavana)

Karhunen, H. & Mathies, C. (2015). Do they stay or go after studying? Analysis of international students studying in Finland. (Mimeo)