Oppilaitoksen johtaminen käytännössä – Koulun pitoa vai oppilaitoksen strategista johtamista? -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Hallinnon alan tutkimuksessa tarkastellaan yksilöiden toimintaa organisaatiossa. Monografia – väitöstutkimuksen tavoitteena on saada tietoa strategisesta johtamisesta kuntien opetustoimessa. Tutkimuksessa kysytään mitä on strateginen johtaminen kuntien opetustoimessa ja miten se näkyy oppilaitoksen johtamisen käytännöissä? Tätä tutkitaan kolmen osakokonaisuuden, systeemin, organisaation ja yksilön näkökulmasta.

Väitöskirja keskittyy kunta- ja yksilötasolle tarkastellen miten valtion ja kunnan eritasoiset ja yhtäaikaiset strategiset ohjaus- ja johtamisjärjestelmät näkyvät käytännön oppilaitoksen johtamisessa ja minkälainen johtaminen niiden kautta mahdollistuu. Ilmiötä taustoitetaan ulkoisten, kuntien toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ja reformien kautta.

Tutkimusparadigma on radikaalihumanistinen, jossa yksilö nähdään yhteiskunnan aktiivisena toimijana. Kriittinen näkökulma nousee esiin tutkimuksellisessa otteessa ja valinnoissa, kuten uusinstitutionaalisessa teoriassa, kriittisessä organisaation johtamisen tutkimuksessa ja käytäntöä tarkastelevassa strategiatutkimuksessa. Tutkimus on laadullinen tutkimus.
Tutkimusaineistona on 52 kunnan luottamushenkilöiden, opetustoimen ylempien viranhaltijoiden ja oppilaitosten rehtoreiden haastattelua. Rehtorien haastattelut ovat analyysin keskiössä. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä. Tutkimus valmistuu 2016-2017 aikana. Tulokset ovat käytettävissä vuonna 2017.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kristiina Engblom-Pelkkala

Tiedote

Strategian pitää helpottaa koulutyötä

Hallintotieteen maisteri Kristiina Engblom-Pelkkala kysyy, miten koulussa toteutetaan strategista johtamista. Oppilaitoksen johtamisesta väitöskirjaa tekevä Engblom-Pelkkala toivoo, että koulu työyhteisönä satsaisi yhteistyöhön toimintaympäristönsä kanssa. Lisäksi hän haluaa, että kunnat rakentaisivat yhteistyömuotoja, jotka palkitsevat oppilaitoksia.

Koulu muuttuu hitaasti. Koulujen tulisi Engblom-Pelkkalan mukaan nykyistä kiinteämmin kuulua kuntien palvelukokonaisuuteen, jota johdetaan kuntastrategialla – koulun ei itse pidä määritellä suhdettaan kuntaan.

Esimerkiksi rehtorit tulisi osallistaa kuntien toimintaan, ja rehtoreita pitäisi tukea johtamistyössä.

Jos kunta ei johda, valtio ohjaa

Koulujen arjessa muutosta voi hallita esimerkiksi laatutyöllä, jota työyhteisö määrittelisi. Jos kunnat eivät johda koulujaan strategialla, valtio ohjaa koulujen toimintaa.

Kun kuntien strateginen johtaminen ja valtion ohjaus näyttävät etenevän eri suuntiin, kouluista muodostuu kunnan ja valtion valtapeli. Tämän sijaan Engblom-Pelkkala kehittäisi kuntien ja valtion yhteistyötä.

Ei suunnittelua suunnittelun vuoksi

Jotta strategia saadaan käytännöksi, kunnissa ei pidä keskittyä strategian suunnitteluun vaan vuorovaikutteisuuteen. Oppilaitosjohdolle pitää selvästi perustella kuntastrategian tarkoitus, ja kaikki pitää velvoittaa toimimaan strategisesti.

Koulujen strategiatyössä tulisi korostaa yhteistoimintaa ja arjen asioita. Strategian ei tulisi lisätä enää koulujen työtä, vaan helpottaa sitä.

Engblom-Pelkkala näkee selvän tarpeen sille, että kunnissa ja niiden oppilaitoksessa lisättäisiin tietoutta siitä, miten strateginen johtaminen jalkautetaan arkeen. Ei tarvita strategiapuhetta, vaan sen miettimistä, miten strategia ymmärrettäisiin sosiaalisena käytäntönä.

Rehtorin työpaineisiin lisää johtamisoppia

Esimerkiksi yhtenäiskoulut ovat suurentaneet kouluyksiköiden kokoa, mikä tuo uudenlaisia vaatimuksia rehtorin työhön. Muutoksiin varautuminen kouluissa tarkoittaa muun muassa voimavarojen ja rehtorien johtamistaitojen lisäämistä.

Talouden osaamista tulisi lisätä koulutuksella sekä kehittämällä koulujen lukuvuoteen sopivia talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä.

Rehtorin tulee kestää paineita monista samanaikaisista työtehtävistä. Niinpä koulutuksessa pitää keskustella siitä, millaisia johtamistaitoja rehtorilta nyt edellytetään.

Kristiina Engblom-Pelkkala työsti hallintotieteen väitöskirjaansa Työsuojelurahaston loppuunsaattamisstipendillä.

Väitöskirjan työnimi on: Institutionaalisen koulun strategiset käytännöt – Diskursiivinen lähestymistapa. Tutkimus tarkistettaneen Tampereen yliopistossa loppuvuonna 2017.

Toimittaja
Hannu Kaskinen