Oppilaitosten digitaalinen turvallisuustyökalu

Hanketiedot

Hankenumero
113136

Hakija
Advant Solutions

Toteuttaja
Advant Solutions

Lisätietoja
Kristian Valkama
kristian.valkama@advantsolutions.fi

Toteutusaika
1.4.2013 - 15.9.2013

Työsuojelurahaston päätös
23.4.2013
34 200 euroa

Kokonaiskustannukset
73 200 euroa

Tulokset valmistuneet
15.9.2013

Tiivistelmä

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ytimenä nähdään turvallisuus: sekä yksittäisen työntekijän, oppilaan kuin yhteisön näkökulmasta tarkasteltuna jokaisen koulupäivän tulisi olla lähtökohtaisesti turvallinen ja hyvinvointia lisäävä.

Käytännössä oppilaitoksista kuitenkin puuttuvat työkalut turvallisuuden mittaamiseen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen.

Hankkeessa kehitetään oppilaitosten turvallisuusmittari digitaaliseksi ratkaisuksi. Selainpohjaisen turvallisuustyökalun avulla voidaan systemaattisesti mitata, visualisoida ja tunnistaa vaaratekijöitä, analysoida niihin johtaneita syitä, sekä suunnitella parannustoimenpiteinä turvallisempia menetelmiä ja työtapoja.

Hankkeessa syntyvä menetelmä järjestelmällistää vaarojen arvioinnin, riskienhallinnan perusmenettelyt ja mahdollistaa turvallisuusjohtamisen käytännöllisenä toimintana.

Turvallisuuden kehittäminen ja sen johtaminen voidaan viedä käytännön ruohonjuuritasolle yhteisöllistä menetelmää hyödyntämällä. Samalla synnytetään tietoa, joka tukee päätöksentekoa ja organisatorista oppimista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kristian Valkama

Tiedote

Työkalu oppilaitosten turvallisuusjohtamiseen

15.9.2013

Oppilaitoksia varten suunniteltu turvallisuusmittari auttaa
tunnistamaan ja poistamaan vaaratekijöitä kouluympäristössä.
Digitaalisen työkalun toteuttivat Advant Solutions ja Ubiikki Oy
yhteistyössä viiden Pirkanmaan kunnan kanssa. Työsuojelurahasto
tuki hanketta. 

Teollisuudessa vaara- ja poikkeamatilanteiden
seurantajärjestelmät ovat tuttuja välineitä. Sen sijaan
varhaiskasvatus- ja kouluympäristöstä ne ovat käytännössä
puuttuneet, ja siksi turvallisuuden kokonaishallinta on alalla
koettu isoksi haasteeksi.

Nyt valmistuneen, oppilaitosten nimenomaisiin tarpeisiin
suunnitellun turvallisuusjärjestelmän taustalla on viiden kunnan –
Kangasalan, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen ja Vesilahden –
yhteishanke, jossa luodaan menetelmiä perusopetuksen laadun
kehittämiseen. Laadun yhtenä kulmakivenä pidetään turvallisuutta,
jota tarkastellaan ja kehitetään yksittäisen työntekijän, oppilaan
ja koko työyhteisön näkökulmasta.

Tutkimuspohjainen turvallisuusmittari perustuu vuoden 2012
aikana tehdyn laatutyön tuloksiin. Ratkaisun käyttöä pilotoidaan
laatuhankkeen kunnissa syksyn 2013 aikana. Ensimmäiset pilotoinnit
käynnistyivät Pirkkalan ja Pälkäneen oppilaitoksissa ja
varhaiskasvatuksessa. Loppuvuoden aikana pilotointi laajenee nyt
mukana olevista 14 yksiköstä. Työkalua kehitetään jatkossa
käyttäjien kokemusten ja palautteen perusteella.

Kehitysjohtaja
Tero Rynkä Ubiikki Oy:stä kertoo, että ratkaisua
pyritään levittämään laajemmin kansalliseen ja myöhemmin
kansainväliseen käyttöön. Suomessa olisi mahdollista synnyttää
oppilaitosten valtakunnallinen turvallisuustietovarasto, joka
tukisi päätöksentekoa ja auttaisi ehkäisemään ongelmatilanteita eri
yksiköissä.

Kiinni perimmäisiin syihin

Kehityshankkeessa tuotteistetun digitaalisen
turvallisuusmittarin avulla kaikki työntekijät saavat työkalun oman
työympäristönsä turvallisuuden kehittämiseen. Samalla se parantaa
tiedonkulkua koulun ja kunnan sisällä turvallisuusasioissa.

Sähköiseen järjestelmään kirjattavat haitta- ja läheltä piti
-tapahtumat voivat koskea joko oppilaiden, henkilökunnan tai koko
yhteisön turvallisuutta.  Ne voivat olla esimerkiksi
vaaratilanteita koulumatkoilla tai luokkaretkillä, tapaturmia
käsityöluokassa, sisäilmaongelmia, ilkivaltaa,
koulukiusaamista.

Ongelman havaitsija tekee järjestelmään pikakirjauksen
tapahtumasta, minkä jälkeen turvallisuustiimi analysoi syitä ja
miettii toimenpiteitä. Korjaustoimet vastuutetaan ja
seurantapalavereista sovitaan. Myös johto seuraa toteutumista.

–Tavoitteena on järjestelmällinen ja jatkuva parantaminen, jossa
turvallisuuden kehittäminen ja sen johtaminen on viety
ruohonjuuritasolle, Rynkä sanoo.

Hänen mukaansa järjestelmä näyttää turvallisuustilanteen koko
organisaatiolle helposti omaksuttavassa muodossa.

–Sen avulla voidaan pureutua ongelmien perimmäisiin syihin.

Perimmäiset syyt löytyvät, kun tapahtuma pilkotaan osiin ja
haetaan siihen vaikuttaneita tekijöitä. Eri tarkastelutasojen
tärkeät kysymykset ovat: miksi tapahtuma eteni, miksi emme
havainneet sitä ja miksi järjestelmämme mahdollisti tapahtuman.
Työkalu mahdollistaa tarvittaessa myös oppilaiden tai vanhempien
osallistumisen ongelmanratkaisuprosessiin.

Tutkimustietoa hyödynnetty

Kehitystyössä on hyödynnetty
Matti Waitisen Helsingin yliopistolle vuonna 2011
tekemää väitöskirjaa ”Turvallinen koulu?: Helsinkiläisten
peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista
tekijöistä”.

Lisäksi työkalun kehityksessä on käytetty professori
Eila Lindforsin ja oppilaitosten
turvallisuuskulttuuria edistävän kansallisen Optuke-verkoston
yhdessä kokoamia raportteja, esityksiä ja suosituksia. Myös tutkija

Jyri Paasosen havaintoja on hyödynnetty.

Näiden tutkimusten perusteella koulun hyvän
turvallisuuskulttuurin tuntomerkkejä ovat etenkin kehittynyt
ymmärrys turvallisuuden systeemisestä luonteesta, liittymisestä
organisaation kaikkeen toimintaan, käytännön teoilla osoitettu
turvallisuuden arvostus ja turvallisuustyön osallistava ja
yhteisöllinen luonne.

Menetelmän kehittämisessä on konsultoitu rehtori, filosofian
tohtori Matti Waitista.

Toimittaja
Päivi Haavisto

Aineisto

Oppilaitosten digitaalinen turvallisuustyökalu. Kehityshankkeen loppuraportti Työsuojelurahastolle. 12.9.2013. Advant Solutions. Avaa