Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa (5 kaupungin/kunnan yhteishanke)

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen. Johtajuutta kehittämällä tähdätään henkilöstön pedagogisen tietoisuuden herättämiseen, osaamisen vahvistamiseen ja toimintakäytänteiden uudelleen arviointiin. Keskeisenä menetelmänä hankkeessa on kaikki toimijat osallistava ja arviointiin pohjautuva dialoginen prosessi. Teoreettisesti hanke rakentuu HOT (hyvinvointi, osaaminen, tuottavuus) -mallille. Mukana hankkeessa ovat Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku ja Siuntio ja toteutuksesta vastaa Tampereen yliopisto. Työhyvinvoinnin, johtajuuden ja laadun arviointimittauksilla tuotetaan tietoa varhaiskasvatuksen vahvuuksista ja kehittämisen kohteista kunnissa, yksiköissä sekä ryhmäkohtaisesti. Valtakunnallisen aineiston avulla saadaan tuloksiin vertailupohjaa koko maan varhaiskasvatuksen laadunarvioinnista. Arvioinnin pohjalta rakennetaan yksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat, joiden perusteella käynnistetään johtajuuden ja varhaiskasvatusosaamisen kehittämistoimintaa, jota tuetaan koulutuksen ja konsultaation avulla. Hanke toteutetaan vuosina 2012–2014 ja loppuraportti valmistuu loka-marraskuussa 2014. Hanke kytketään toteuttajan aikaisempiin hankkeisiin ja tuotetusta tiedosta mallinnetaan rakenteellinen yhteys pedagogisen johtajuuden ja kasvatuskäytäntöjen kehittämisen välillä. Hankkeen jälkeen pyritään järjestämään seminaari, jossa johtajuuden ja laadun mallintaminen lanseerataan hankekuntien ulkopuolelle.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ritva Välimäki

Tiedote

Työhyvinvointi ja varhaiskasvatuksen laatu kulkevat rinnakkain

Kun halutaan kehittää varhaiskasvatustoimintaa, pitää panostaa
sekä pedagogiikan että johtamisen tukemiseen. Pedagogiikan
johtamisen rakenteiden vahvistuminen aktivoi henkilöstön
kasvatustietoisuutta, vahvistaa osaamista ja varhaiskasvatuksen
laatua.

Henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi, merkitykselliseksi
ja laadukkaaksi viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssä
viihtyminen puolestaan innostavat henkilöstöä tekemään parhaansa ja
luovat hyvän ilmapiirin, joka on olennainen osaamisen
hyödyntämiselle ja varhaiskasvatuksen laadukkuudelle.

Ollakseen laadukasta varhaiskasvatus tarvitsee laadukasta
johtajuutta, jossa keskeisellä sijalla on pedagogiikan johtaminen.

Hyvän kierteessä viisi kuntaa

Tällainen hyvän kierre todentui vuosina 2012–2014 Osaamisella
työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa -kehittämishankkeessa, jossa
oli mukana viisi kuntaa: Pori, Ilmajoki, Siuntio, Kurikka ja
Masku.

Hankkeen tuloksena parantunut varhaiskasvatuksen laatu tavoitti
noin 5 100 päivähoidossa olevaa lasta.

Hankkeen vastuullinen toteuttaja oli Tampereen yliopisto,
tieteellisenä johtajana professori
Eeva Hujala. Hankkeen kouluttajina hyödynnettiin
laajalti varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja tutkijoita.

Rahoituksesta vastasivat Työsuojelurahasto, Tampereen yliopisto
ja osallistuneet kunnat.

Kasvatustietoisuus aktivoitui

Kunnille tarjottiin alku- ja loppumittaukset työhyvinvoinnista,
johtajuudesta ja varhaiskasvatuksen laadusta.

Kehittämistyön tueksi organisoitiin kuntien tarpeiden
perusteella koko varhaiskasvatushenkilöstölle pedagogista
konsultaatiota ja esimiehille työnohjausta yksikkökohtaisesti.

Asiantuntijaluentoja pidettiin kuntien kanssa neuvotelluilla
sisällöillä. Lisäksi organisoitiin lukupiiritoimintaa pedagogisen
keskustelun tueksi.

Hanke lisäsi työhyvinvointia ja pedagogista keskustelua
työyhteisötasolla sekä kehitti ammatillisuutta.

Pedagogiikan johtamisen rakenteiden vahvistuttua myös
pedagoginen keskustelu työyhteisöissä vahvistui. Henkilöstön
kasvatustietoisuus, sen analysointi ja reflektointi aktivoituivat
johtajien tukemana.

 

Varhaiskasvatuksen parantunut laatu näkyy erityisesti
puitetekijöissä, kuten parantuneena oppimisympäristönä,
välillisissä tekijöissä, kuten pedagogiikan suunnittelussa yhdessä
vanhempien kanssa, ammattitaidon arvostuksessa ja työilmapiirissä
sekä sisällöllisissä orientaatioissa eli laadukkaampana oppimisen
pedagogiikkana.

Pitkäjänteiseen suunnitelmallisuuteen

Hankkeessa käytyjen keskustelujen perusteella johtajien
jaksamisen tukemiseen kiinnitetään edelleen huomiota.

Kuntien kokemukset osoittavat, että yksittäisten toimintatapojen
rinnalla ja tukena tarvitaan myös laaja-alaista otetta työn ja
työyhteisöjen toimivuuden turvaamiseksi.

Tällaista työotetta ilmentävät esimerkiksi ylemmän johdon tuki
varhaiskasvatuksen kehittämiselle ja huomion suuntaaminen toiminnan
pedagogiseen kehittämiseen.

Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa -hankkeen
hyvistä tuloksista huolimatta on tärkeää, että kehittämisprosessit
jatkuvat.

Yksittäisten kehittämistoimien sijaan varhaiskasvatuksen
sisällön kehittäminen sekä johtajuuteen ja työhyvinvointiin
panostaminen vaativat pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Hujala Eeva, Roos Piia, Nivala Veijo, Elo Janniina. 2014. Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö. ISBN: 978-951-44-9639-4 Avaa