Ovatko pitkät työpäivät mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyden riskitekijä? – eurooppalainen monikohorttitutkimus (IPD-WORK konsortio)

Hanketiedot

Hankenumero
112253

Hakija
Työterveyslaitos

Toteuttaja
Työterveyslaitos

Lisätietoja
Mika Kivimäki
Mika.kivimaki@helsinki.fi

Toteutusaika
1.1.2013 - 31.12.2015

Työsuojelurahaston päätös
15.2.2013
200 000 euroa

Kokonaiskustannukset
424 070 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2015

Tiivistelmä

Kiire, tiukat määräajat ja työpäivien venyminen vapaa-ajalle
kuormittavat monia. Euroopassa joka seitsemäs työntekijä tekee tätä
nykyä vähintään 48-tuntista työviikkoa.

Tässä hankkeessa selvitetään lisäävätkö pitkät työpäivät ja niitä suosiva työkulttuuri työkykyä heikentäviä terveysongelmia pitkällä tähtäimellä. Hanke on jatkoa EU:n New OSH ERA tutkimusohjelmassa perustetulle IPD-WORK –konsortiolle, johon kuuluu yli 50 eurooppalaista tutkijaa.
Yksilötasoinen harmonisoitu tutkimusaineisto on koottu 200 000 työntekijästä 16 etenevästä kohorttitutkimuksesta Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Englannista, Ranskasta, Hollannista, Belgiasta ja Tanskasta.

Keskeiset tutkimuskysymykset ovat:
1) Onko jatkuva pitkien työpäivien tekeminen terveysriski (esim. sydän- ja verisuonitautien, mielenterveysongelmien tai diabeteksen puhkeamiselle) ja mitkä tekijät suojaavat tältä riskiltä?
2) Onko pitkien työpäivien tekeminen yhteydessä lisääntyneeseen dementian vaaraan?
3) Riippuvatko edellä esitetyt yhteydet myös muusta elämäntilanteesta tai henkilön iästä?
4) Onko työntekijöiden pitkien työpäivien terveyshaitat mahdollista torjua terveellisillä elintavoilla?

Hanke alkoi 1.1.2013 ja päättyy 31.12.2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mika Kivimäki

Tiedote

Pitkällä työpäivällä yhteys aivohalvausriskiin

31.12.2015

Pitkät työpäivät ovat yhteydessä 30 prosenttia kohonneeseen aivohalvauksen – aivoinfarkti tai aivoverenvuoto – vaaraan.  Aivohalvausriski on sitä suurempi, mitä enemmän työtunteja kertyy. Yhteys ei riipu tutkittavien elämäntavoista, sukupuolesta, iästä eikä sosioekonomisesta asemasta, ei myöskään tutkimuksentekomaasta. Näin todettiin eurooppalaisessa tutkimuksessa, jota Työsuojelurahasto rahoitti.

Työstressin yhteys aivohalvauksiin on edellisiä vähäisempi ja rajoittuu aivoinfarkteihin.

Tutkimuksessa pitkät työpäivät tarkoittavat vähintään 55 työtunnin viikkoa. Yli 50 tunnin työviikkoa tekee OECD-maiden työssäkäyvistä joka kymmenes mies ja noin joka 20. nainen.  

Kahdeksan Euroopan maan tutkimus

Tutkimushankkeessa selvitettiin pitkien työpäivien terveysvaikutuksia. Euroopassa aihetta tutki 65 työterveystutkijan ryhmä.  

IPD‐Work aineisto koostui kahdeksan maan – Suomi, Ruotsi, Saksa, Hollanti, Belgia, Englanti, Ranska ja Tanska – 19 kohorttitutkimuksesta. Lisäksi tutkijat poimivat avoimista tutkimustietokannoista 13 kohorttitutkimusta Englannista, Yhdysvalloista ja Australiasta.

Lisäksi tehtiin kirjallisuuskatsauksia aihepiirin jo julkaistuista tutkimustuloksista. Meta-analyysiin päätyi yli 600 000 työntekijää sisältävät aineistot.

Pitkästä päivästä duunarille diabetesriski

Pitkät työpäivät olivat suorittavan työn tekijöillä yhteydessä myös liki 30 prosenttia kohonneeseen diabetesriskiin. Diabeteksen todennäköisyys ei kohonnut korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevilla.

Pitkä työpäivä ei näkynyt masennusriskinä. Sen sijaan koettu työstressi oli yhteydessä lisääntyneeseen sairaalahoitoa edellyttävän masennukseen.

Tutkijat toteavat myös, että pitkää työpäivää tekevien elämäntavat eivät olleet yhtä terveelliset kuin 30–40 tunnin työviikkoa tekevien. Pitkän työpäivän tekijät olivat liikunnallisesti muita passiivisempia, käyttivät enemmän alkoholia ja tupakkaa sekä heidän painoindeksinsä oli muita korkeampi.

Aivohalvaus- ja diabetesriskit kuriin

Tutkijat painottavat, että kohonneen aivohalvaus- ja diabetesriskin vuoksi pitkiä työpäiviä tekevien aivohalvaus- ja diabetesriskien vähentäminen on tärkeää. Riskejä ovat muun muassa ylipaino, liikunnan puute, tupakointi, suurentunut veren kolesterolipitoisuus ja kohonnut verenpaine.

Tulokset tukevat Euroopan unionin työaikadirektiiviä, joka antaa työntekijälle oikeuden rajoittaa keskimääräisen viikkotyöajan 48 tuntiin.

Kehitteillä terveyden odoteindeksi

Aineisto perustuu seurantaan eikä satunnaistettuun koeasetelmaan, joten tutkijat eivät voi varmasti sanoa, väheneekö sairastumisriski, jos pitkää työpäivää tekevät lyhentävät työpäivänsä pituutta.

Toisaalta tutkijat havaitsivat, että jos työpäivä lyhenee, aivohalvausriski vähenee asteittain.

Pitkiä työpäiviä tekevien terveellisiä elintapoja on siis tuettava.

Suomalaistutkijat saivat Työsuojelurahaston rahoituksen jatkohankkeelle, jossa yritetään kehittää työterveyden odoteindeksi. Se antaisi työntekijälle yksilöllisen ennusteen terveyden kehittymisestä sekä tiedon, kuinka hänen työolojensa ja elintapojensa muuttaminen näkyy ennusteessa.

Huippulehden 12. suosituin juttu

Hankkeen viestintä onnistui, sillä tulokset julkaistiin lääketieteen ja työterveystutkimuksen johtavissa tiedelehdissä. Brittiläinen Almetric-listaus kertoo, että Lancetissa julkaistu tutkimus pitkien työpäivien ja aivohalvauksen yhteydestä oli 12. levinnein ja viitatuin tutkimus maailmassa 2015.  

Tuloksista on uutisoitu myös yleistajuisissa medioissa maailmanlaajuisesti.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Työsuojelurahaston Tiedon silta 2016, s. 22-23 Juttu: Pitkä työpäivä rasittaa terveyttä. http://tiedonsilta.fi/pitka-tyopaiva-rasittaa-terveytta/

Long working hours and alcohol use: systematic review and meta-analysis of published studies and unpublished individual participant data. OPEN ACCESS. BMJ 2015;350:g7772 doi: 10.1136/bmj.g7772 (Published 13 January 2015) Marianna Virtanen professor 1, Markus Jokela associate professor 2, Solja T Nyberg statistician 1, Ida E H Madsen researcher 3, Tea Lallukka specialist researcher 1 4, Kirsi Ahola team leader 1, Lars Alfredsson professor of epidemiology 5 6, G David Batty reader in epidemiology 7 8 9, Jakob B Bjorner professor 3, Marianne Borritz assistant professor 10, Hermann Burr scientist 11, Annalisa Casini lecturer 12, Els Clays postdoctoral researcher 13, Dirk De Bacquer professor 13, Nico Dragano professor14, Raimund Erbel professor of medicine15, Jane E Ferrie senior research fellow7 16, Eleonor I Fransson associate professor 5 17 18, Mark Hamer principal research associate 7, Katriina Heikkilä specialist researcher19, Karl-Heinz Jöckel professor20, France Kittel professor of health psychology and research methodology 12, Anders Knutsson professor of public health 21, Markku Koskenvuo professor of epidemiology 4, Karl-Heinz Ladwig professor of psychosomatic medicine 22, Thorsten Lunau researcher 14, Martin L Nielsen consultant 23, Maria Nordin associate professor of psychology17 24, Tuula Oksanen assistant chief medical officer1, Jan H Pejtersen senior researcher25, Jaana Pentti statistician1, Reiner Rugulies professor of psychosocial work environment and health3 26, Paula Salo professor of psychology1 27, Jürgen Schupp professor of sociology28 29, Johannes Siegrist professor14, Archana Singh-Manoux research director7 30, Andrew Steptoe British Heart Foundation professor of psychology 7, Sakari B Suominen professor 31 32 33, Töres Theorell professor emeritus 17, Jussi Vahtera professor of public health1 31 34, Gert G Wagner professor28 35 36, Peter J M Westerholm professor emeritus 37, Hugo Westerlund professor of epidemiology 17, Mika Kivimäki professor of social epidemiology 1 4 7. 1Finnish Institute of Occupational Health, 00250 Helsinki, Finland; 2Institute of Behavioral Sciences, University of Helsinki, Helsinki, Finland; 3National Research Centre for the Working Environment, Copenhagen, Denmark; 4Department of Public Health, Faculty of Medicine, University of Helsinki, Finland; 5Institute of Environmental Medicine, Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden; 6Centre for Occupational and Environmental Medicine, Stockholm County Council, Sweden; 7Department of Epidemiology and Public Health, University College London, London, UK; 8Alzheimer Scotland Dementia Research Centre, University of Edinburgh, Edinburgh, UK; 9Centre for Cognitive Ageing and Cognitive Epidemiology, University of Edinburgh, Edinburgh, UK; 10Department of Occupational Medicine, Koge Hospital, Koge, Denmark; 11Federal Institute for Occupational Safety and Health (BAuA), Berlin, Germany; 12School of Public Health, Université Libre de Bruxelles (ULB), Brussels, Belgium; 13Department of Public Health, Ghent University, Ghent, Belgium; 14Institute for Medical Sociology, Medical Faculty, University of Düsseldorf, Düsseldorf, Germany; 15Department of Cardiology, West-German Heart Center Essen, University Duisburg-Essen, Essen, Germany; 16School of Social and Community Medicine, University of Bristol, Bristol, UK; 17Stress Research Institute, Stockholm University, Stockholm, Sweden; 18School of Health Sciences, Jönköping University, Jönköping, Sweden; 19School of Medicine, University of Tampere, Tampere, Finland; 20Institute for Medical Informatics, Biometry, and Epidemiology, Faculty of Medicine, University Duisburg-Essen, Essen, Germany; 21Department of Health Sciences, Mid Sweden University, Sundsvall, Sweden; 22Helmholtz Zentrum München (German Research Center for Environmental Health (GmbH)), 85764 Oberschleißheim, Germany; 23Unit of Social Medicine, Frederiksberg University Hospital, Copenhagen, Denmark; 24Department of Psychology, Umeå University, Umeå, Sweden; 25Danish National Centre for Social Research, Copenhagen, Denmark; 26Department of Public Health and Department of Psychology, University of Copenhagen, Copenhagen, Denmark; 27Department of Psychology, University of Turku, Turku, Finland; 28German Institute for Economic Research, Berlin, Germany; 29Free University of Berlin, Berlin, Germany; 30Inserm U1018, Centre for Research in Epidemiology and Population Health, Villejuif, France; 31Department of Public Health, University of Turku, Turku, Finland; 32Nordic School of Public Health, Gothenburg, Sweden; 33Folkhälsan No commercial. Avaa

Avaa

Avaa

Tiivistelmä Avaa

Artikkelit Avaa

Avaa

Avaa

Job Strain as a Risk Factor forType 2 Diabetes: APooled Analysis of 124,808 Men and Women Diabetes Care2014;37:2268-2275 | DOI: 10.2337/dc13-2936. Solja T. Nyberg,1 Eleonor I. Fransson,2,3,4 Katriina Heikkil¨a,1Kirsi Ahola,1 Lars Alfredsson,3,5 Jakob B. Bjorner,6 MarianneBorritz,7 Hermann Burr,8 Nico Dragano,9 Marcel Goldberg,10,11 MarkHamer,12 Markus Jokela,13 Anders Knutsson,14 Markku Koskenvuo,15Aki Koskinen,1 Anne Kouvonen,16,17 Constanze Leineweber,4 Ida E.H.Madsen,6 Linda L. Magnusson Hanson,4 Michael G. Marmot,12 Martin L.Nielsen,7 Maria Nordin,18 Tuula Oksanen,1 Jan H. Pejtersen,19 JaanaPentti,1 Reiner Rugulies,6,20 Paula Salo,1,21 Johannes Siegrist,9Andrew Steptoe,12 Sakari Suominen,22,23,24 T¨ores Theorell,4 AriV¨a¨an¨anen,1 Jussi Vahtera,1,24,25Marianna Virtanen,1 Peter J.M.Westerholm,26 Hugo Westerlund,4 Marie Zins,10,11 G. DavidBatty,12,27 Eric J. Brunner,12 Jane E. Ferrie,12,28 ArchanaSingh-Manoux,11,12 and Mika Kivimaki. Avaa

Loppuraportti