Päätöksenteko sekä siinä tarvittava tieto perioperatiivisen hoitotyön lähijohtamisessa -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
115484

Hakija
Eriikka Siirala

Toteuttaja
Eriikka Siirala

Lisätietoja
Eriikka Siirala
eesiir@utu.fi

Toteutusaika
1.1.2016 - 31.12.2016

Työsuojelurahaston päätös
3.12.2015
21 000 euroa

Kokonaiskustannukset
21 600 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2016

Tiivistelmä

Vuosittain yli 420 000 potilasta joutuu kirurgiseen toimenpiteeseen Suomessa. Erikoissairaanhoidossa päivittäisen leikkaus- ja anestesiaosaston päivittäisen johtamisen tulee olla sujuvaa ja mutkatonta, sillä yhden leikkaussalitunnin hinta on noin 800-1000€, jolloin turhat viiveet tulevat leikkaus- ja anestesiaosaston toiminnassa kunnille kalliiksi. Päätöksenteon tukijärjestelmillä pyritään hoidon laadun parantamiseen, ajankohtaiseen ja oikeaan aikaan tuotettuun tietoon ja potilasturvallisuuteen.

Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää hoitotyön lähiesimiesten tekemää päivittäistä päätöksentekoa ja siinä tarvittavaa tietoa päivittäisessä johtamisessa leikkaus- ja anestesiaosastolla. Tavoitteena on luoda päätöksenteon ja siinä tarvittavan tiedon ja tiedonhankinnan prosessikuvaus perioperatiivisen hoitotyön lähijohtamiseen. Kuvauksen avulla pyritään tukemaan leikkauspotilaiden turvallisen ja tehokkaan hoidon järjestämiseen tähtäävää päätöksentekoa. Lisäksi pyritään selkeyttämään perioperatiivisen lähiesimiehen työnkuvaa. Tutkimuksen avulla saatavaa tietoa voidaan käyttää tietojärjestelmien kehittämisessä leikkaus- ja anestesiaosastolla sekä hyödyntää lähiesimiesten työn perehdytyksessä.

Väitöstutkimus koostuu 4 artikkelijulkaisusta. Tutkimuksessa on käytetty mm. aineistonkeruumenetelmänä ääneen ajattelua. Analysointi on sekä määrällistä että laadullista.

Tulosten raportointi tapahtuu loppuvuodesta 2016.

Hankkeen vastuuhenkilö

Eriikka Siirala

Tiedote

Leikkaussaliesimiehen tiedontarpeet syynissä

31.12.2016

Eriikka Siirala selvittää tulevassa väitöskirjassaan leikkaus- ja anestesiaosaston lähiesimiehen päätöksentekoa. Hän keskittyy päätöksenteossa tarvittavaan tietoon päivittäisessä johtamisessa. Siiralan työn ansiosta päivittäisjohtamisen kannalta turhaa tietoa voitaneen vähentää.

Leikkaussalitunnin hinta on noin 900 euroa, jolloin turhat viiveet tulevat kunnille kalliiksi.

Tutkimus koostuu neljästä vaiheesta, ja Siirala sai Työsuojelurahaston tutkijastipendin 2.– 4.-vaiheiden raportointiin. Stipendiaikana hän raportoi toisen vaiheen julkaisuksi, joka oli joulukuussa 2017 arvioitavana Nursing Open -lehdessä.

Siirala on esitellyt työtään muun muassa Tukholman ja Kööpenhaminan konferensseissa 2016–2017.

Siirala toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimuspalveluissa innovaatiolähettiläänä. ainakin 30. huhtikuuta 2018 saakka. Hän aikoo raportoida tutkimusvaiheet kolme ja neljä vuonna 2018, väitöskirjan pitäisi valmistua 2019.

Lähiesimiehen rooli selvitetty

Tutkimuksen toisessa vaiheessa Siirala kuvaa leikkaus- ja anestesiaosastojen lähiesimiehiä päivittäisessä johtamisessa. Aineisto koostuu kahdeksasta tieteellisestä julkaisusta sekä EU:n leikkaus- ja anestesiaosaston lähiesimiehen 15 työpaikkailmoituksesta. Siirala käyttää sisällönanalyysiä. Lähiesimiehen rooli sisältää vähintään hoitotyön koulutuksen ja kokemuksen, taidot ja tehtävät.

Tätä tietoa voi hyödyntää lähiesimiehen työn vaativuuden arvioinnissa ja työtehtävien yhtenäistämisessä EU-alueella. Roolikuvauksella voi kehittää tietojärjestelmiä vastaamaan lähiesimiehen työtä.

Tiedontarpeet mittariin

Tutkimuksen kolmannessa ja neljännessä vaiheessa Siirala keskittyy päivittäisessä johtamisessa tarvittavaan oleelliseen tietoon. Tiedontarpeilla voi vaikuttaa tietojärjestelmien tietosisältöihin.

Tutkimusaikana kehitettiin mittari leikkaus- ja anestesiaosastojen päivittäisjohtamisen 76 tiedontarpeeseen: potilaan hoitoprosessiin, toimenpideprosessiin, henkilöstövoimavarojen kohdentamiseen ja aineellisiin voimavaroihin.

Siirala lähetti kyselyn kaikkien viiden yliopistosairaanhoitopiirin lisäksi satunnaisotannalla viiden sairaanhoitopiirin leikkaus- ja anestesiaosaston lähiesimiehille. Vastausprosentti oli 70, ja vastauksia saatiin 288.

Tilastollinen analyysi osoittaa alustavasti, että mittarin rakenne on luotettava. Laskelman mukaan lähiesimiehillä on 55 välttämätöntä tiedontarvetta. Muut tiedontarpeet liittyvät potilaan hoitoprosessiin ennen toimenpidettä, joiden pitäisi olla selvillä, kun tehdään potilaan toimenpideilmoitus.

Toimittaja
Hannu Kaskinen