Palaverismista tuottaviin kokouksiin

Tiivistelmä

Asiantuntija- ja tietotyössä merkittävä osa työajasta koostuu kokouksista. Esimerkiksi 2000 hengen yrityksessä kokouksiin käytettävä aika voi olla vuosittain yli miljoona tuntia. Tästä huolimatta tieto työkokouksien merkityksestä työhyvinvoinnille ja tuottavuudelle on vielä vähäistä. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää kysely- ja haastattelututkimuksen keinoin työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia työkokouksista ja niiden merkityksestä työhyvinvoinnille ja työn tuottavuudelle.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anne Mäkikangas

Tiedote

Kokousten organisointia ja vuorovaikutusta kehittämällä parempaan työhyvinvointiin ja tuottavuuteen

Tiivistelmä

Hankkeessa selvitettiin, miten Suomessa kokoustetaan ja millaisia vaikutuksia työkokouksilla on työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Hankkeessa hyödynnettiin monipuolisesti määrällisiä ja laadullisia menetelmiä, kuten poikkileikkaus- ja päiväkirjakyselyitä ja haastatteluja. Tulosten perusteella kannattaa ennemmin keskittyä kokousten hyvään organisointiin ja toimivan vuorovaikutuksen tukemiseen kuin pyrkiä kokousmäärän vähentämiseen. Pidemmät tauot, kokouksista irrottautuminen ja vähäisempi multitaskaus olivat tärkeitä työhyvinvoinnin ja työsuoriutumisen edistäjiä. Hankkeessa kehitettiin tutkimuspohjainen kokousten arvioinnin työkalu KokousKompassi sekä kokousten kehittämisen opas suomalaisen työelämän käyttöön.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Kokoukset ovat keskeinen yhteistyön ja työn organisoinnin muoto, ja niiden toteuttamiseen kuluu paljon resursseja. Kokouksia on tutkittu vähän työ- ja organisaatiopsykologian teoriaperinteestä käsin, joka muodosti hankkeen lähtökohdan. Hanke tuotti uutta tietoa siitä, kuinka kokoukset ovat yhteydessä työhyvinvointiin ja tuottavuuteen suomalaisissa organisaatioissa. Hanke päivitti kokoustietoa vastaamaan yleistyneen monipaikkaisen työn ja lisääntyneiden etä- ja hybridikokousten tilannetta.

Aineisto

Hankkeessa kerättiin kolme aineistoa: 1) poikkileikkauskysely eri toimialojen työntekijöille (n = 1910), 2) työviikon aikaiset päiväkirjakyselyt (n = 107) ja 3) esihenkilöiden ja johtajien haastattelut (n = 29). Poikkileikkauskyselyllä selvitettiin, millaiseksi kokousten määrä ja laatu sekä työhyvinvointi ja työssä suoriutuminen koetaan yleisesti. Päiväkirjakyselyissä keskityttiin kokemusten päivittäiseen vaihteluun. Haastattelut kartoittivat esihenkilöiden ja johtajien kokouskokemuksia.

Menetelmät

Monipuolisen kuvan saamiseksi aineistoja analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Määrällisinä menetelminä hyödynnettiin esimerkiksi rakenneyhtälömallinnusta ja latenttia profiilianalyysia, kun taas laadullisina menetelminä käytettiin temaattista sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia. Lisäksi tutkimustiedon pohjalta tuotettiin kokousten arvioimisen käytännön kyselytyökalu, joka pohjautui hankkeessa validoituihin kyselymenetelmiin.

Tulokset ja johtopäätökset

Kokousten määrä oli suurella osalla kohtuullinen. Etäkokoukset olivat yleisin kokousmuoto, ja niissä kokouslaatu koettiin pääosin paremmaksi kuin lähikokouksissa. Kokouslaatu oli keskeisempi kokous- ja työhyvinvoinnin selittäjä kuin kokousmäärä. Kokoustaukojen ja kokousten välisen irrottautumisen merkitys työhyvinvoinnille ja suoriutumiselle korostuivat. Lisäksi havaittiin, että kokousten kehittäminen oli vähäistä, joten kokoukset on syytä ottaa työelämän kehittämistyön keskiöön.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Organisaatioissa on syytä panostaa kokousten organisoinnin ja vuorovaikutuksen kehittämiseen huomioiden työntekijäryhmä- ja toimialakohtaiset olosuhteet. Kokousmuoto (etä, lähi vai hybridi) kannattaa valita kokouksen tarkoitusta tukevaksi. Lisäksi on tärkeää varata kokouksista irrottautumiseen riittävästi aikaa. Hankkeessa kehitettiin vapaasti käytettävissä oleva kokousten arvioinnin työkalu KokousKompassi sekä kokousten kehittämisen käytännön opas tukemaan kokousten kehitystyötä.

Aineisto

Sanna Markkula, Laura Hirva, Saija Mauno, Pekka Isotalus, Anne Mäkikangas, Palaverismista tuottaviin kokouksiin, Loppuraportti Työraportteja 120/2026 Working Papers, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Työelämän tutkimuskeskus
ISBN 978-952-03-4326-2 (verkkojulkaisu)
ISSN 2489-8902 (verkkosarja)

Avaa

Kokousten kehittämisen opas Avaa

Julkaisuluettelo Avaa