Palkansaajien järjestäytyminen ja työehtosopimusten kattavuus Suomessa vuonna 2013

Tiivistelmä

Tutkimushanke sisältää kaksi tutkimusta. Toisessa selvitetään palkansaajien järjestäytyminen Suomessa vuoden 2013 lopulla ja toisessa syksyllä 2013 solmittujen työehtosopimusten kattavuus sopimusaloittain, minkä kautta voidaan tarkastella myös työnantajien järjestäytymistä.

Järjestäytyneiden palkansaajien määrä kootaan palkansaajaliitoille suunnatulla internet-kyselyllä ja järjestäytymisasteen muodostaa liittojen jäseninä olevien työllisten ja työttömien osuus kaikista palkansaajista ja työttömistä. Tilastoaineistona käytetään työvoimatutkimusta. Työehtosopimusten kattavuus taas kuvaa työehtosopimusten piiriin kuuluvien palkansaajien osuutta sopimusalan kaikista palkansaajista.

Tutkimuksilla kootaan uutta perustietoa työmarkkinoista ja verrataan tuloksia aiempiin samalla tavoin toteutettuihin tutkimuksiin. Järjestäytymiskyselyitä on tehty vuodesta 1989 ja työehtosopimusten kattavuutta on selvitetty vuodesta 2006 lähtien. Edelliset tutkimukset koskevat vuosia 2009 ja 2008. Raportit on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjoissa sekä ministeriön ja Työsuojelurahaston internet-sivuilla.

Järjestäytymistä koskeva tutkimus valmistuu helmikuussa 2015 ja työehtosopimusten kattavuutta käsittelevä tutkimus syyskuussa 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Lasse Ahtiainen

Tiedote

Työttömyys ja pätkätyöt syövät liittovoimaa

Ammattiliittoihin kuuluu suomalaisista palkansaajista 64,5
prosenttia, mutta osuus on alentunut. Etenkin työttömyys alentaa
järjestäytymistä. Työpaikkojen puute sekä osa- ja
määräaikaisuuksien lisääntyminen näyttävät vähentäneen erityisesti
nuorten järjestäytymistä.

 

Tutkija
Lasse Ahtiainen päivitti palkansaajien
järjestäytymisen ja työehtosopimusten muutokset. Työsuojelurahasto
rahoitti tutkimusta.

 

Järjestäytymistietojen luotettavuutta takaa se, että
palkansaajaliitot vastasivat internet-kyselyyn perinteisen
komeasti, sillä vastaukset edustavat 97,3 prosenttia liittojen
jäsenistöä.

 

Edunvalvonnasta osallisia ovat palkansaajat ja työttömät. Muita
jäseniä ovat eläkeläiset, opiskelijat, yrittäjät ja vapaajäsenet.
Järjestäytymisaste on liittojen edunvalvonnallisten jäsenten määrän
osuus palkansaajien ja työttömien yhteismäärästä, jonka saa
työvoimatilastosta.

 

Palkansaajien järjestäytymistä on tutkittu yhtenevästi
työministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä vuodesta 1989
alkaen. Työehtosopimusten kattavuutta on tutkittu aiemmin vuosilta
2006 ja 2008. 

 

Eläkeläis- ja opiskelijaosuudet kasvussa

 

Palkansaajaliittojen jäsenmäärä kasvoi 75 000:lla vuodesta
2001 vuoteen 2013. Kun määrästä vähennetään eläkeläiset ja
opiskelijat, varsinaisten edunvalvottavien määrä laski tänä
ajanjaksona 121 000:lla. Eläkeläisten osuus kasvoi jopa 19
prosenttiyksikköä, opiskelijoiden kymmenen prosenttiyksikköä.

 

Vuonna 2013 palkansaajien ja työttömien yhteismäärä oli 2 345
900, joka kasvoi 13 vuodessa 47 000:lla. Järjestäytymisaste
oli vuonna 2013 laskenut 64,5 prosenttiin. Ruotsissa ja Tanskassa
järjestäytymisaste on noin 70, mutta valtaosassa Eurooppaa alle 30
prosenttia.

 

Suomessa ammattiliittojen jäseniä on vienyt Yleisen
Työttömyyskassan kasvu. Vuonna 2013 YTK:ssa oli jäseniä 335 000,
joka on 14,3 prosenttia palkansaajista ja työttömistä.

Naiset ja teollisuus järjestäytymiskärjessä

 

Suomen naisista isompi osuus kuuluu ammattiliittoon kuin miehistä.
Vuonna 2013 naisten järjestäytymisaste oli 69,9 prosenttia ja
miesten 59 prosenttia.

 

Järjestäytyneitä oli vuonna 2013 eniten teollisuudessa: 80,8
prosenttia. Julkisissa palveluissa osuus oli 76,3 ja yksityisissä
palveluissa 51,6 prosenttia.

Vuonna 2013 alle 30-vuotiaista palkansaajista ja työttömistä oli
järjestäytynyt vain 31,9 prosenttia. Osa-aikatyöläisillä osuus oli
42,3 prosenttia, mutta heistä alle 30-vuotiailla vain 16,5
prosenttia.

 

Osa- ja määräaikaisten järjestäytymättömien määrän kasvu selittää
yli puolet 2009–2013 järjestäytymisen laskusta. Järjestäytymisaste
aleni viidessä vuodessa 2,9 prosenttiyksikköä.

Työehtosopimus pätee yhä laajemmin

 

Työehtosopimusten kattavuus 2014 yksityisellä sektorilla oli 75,5
prosenttia: Palkansaajia toimi järjestäytyneiden yritysten
palveluksessa 922 997. Lisäksi yleissitovuus nosti
työehtosopimukset koskemaan 252 288:ta palkansaajaa.

 

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta Ahtiainen laski, että 2014
työehtosopimus koskee Suomessa vuonna 89,3:a prosenttia
palkansaajista, vuonna 2008 osuus oli 87,5 prosenttia.

Työehtosopimusten kattavuus nousee kasvavan työttömyyden takia,
jos työpaikat vähenevät keskimääräistä useammin
järjestäytymättömissä yrityksissä.

 

Laajoihin sopimuksiin jatkonäkymiä

 

Työmarkkinaosapuolet ovat pysyneet järjestäytyneinä, joten
Ahtiainen päättelee, että edellytykset laajoihin sopimuksiin ovat
säilyneet. Paikallinen sopiminen heikentäisi työehtosopimusten ja
työmarkkinaosapuolten merkitystä.

 

Suomessa ja monissa muissa maissa julkinen sektori on
järjestäytynein, ja yksityistäminen on kohottanut järjestäytymistä
yksityisellä sektorilla.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Julkaisut

Lasse Ahtiainen: Palkansaajien järjestäytyminen Suomessa vuonna 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 52/2015. 58 sivua. Edita Publishing Oy. ISSN 1797-3554, ISSN 1797-3562, ISBN 978-952-327-026-8, ISBN 978-952-327-027-5. Avaa

https://www.tem.fi/files/43417/TEMjul_52_2015_web_10072015.pdf

Lasse Ahtiainen: Työehtosopimusten kattavuus vuonna 2014. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 11/2016. 70 sivua. Edita Publishing Oy. ISSN 1797-3554, ISSN 1797-3562, ISBN 978-952-327-090-9, ISBN 978-952-327-091-6. Avaa

http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tyoehtosopimusten_kattavuus_vuonna_2014.98033.xhtml

http://www.tem.fi/files/44897/TEMjul_11_2016_web_2203216.pdf