Palvelukeskuksille robotteja – miten uhka muutetaan mahdollisuudeksi Saimaan talous ja Tieto Oy:ssa (PaRot)
Kehittämisavustus
Hanketiedot
Hankenumero
117286
Hakija
Saimaan talous ja Tieto oy
Toteuttaja
Saimaan talous ja Tieto oy
Lisätietoja
Salli Kortelainen
salli.kortelainen@saita.fi
Toteutusaika
1.8.2017 - 30.9.2018
Työsuojelurahaston päätös
14.6.2017
14 250 euroa
Kokonaiskustannukset
28 500 euroa
Tulokset valmistuneet
30.9.2018
Tiivistelmä
Talous- ja palkkahallinnon kehittymisen ja robotisoitumisen onnistuminen riippuu merkittävältä osin henkilöstön ja laajemminkin alan työelämän kyvystä uudistua ja mukautua. Henkilöstöllä on keskeinen rooli liiketoiminnan uusien toimintamallien suunnittelussa ja käyttöön ottamisessa. Henkilöstön uusien roolien ja osaamisen kehittäminen sekä työelämän uusien toimintamallien löytäminen ovat tärkeä osa digitalisaatiota ja robotisaatiota.
PaRot-hankkeessa paneudutaan henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen tunnistamalla uusia toimintatapoja ja kehittämällä uudentyyppistä työkulttuuria digikavereiden tullessa osaksi omaa tiimiä. Tavoitteena on sitouttaa ja innostaa koko henkilöstö uudistumisen polulle käynnistämällä uusien työtapojen ja kulttuurin jalkauttaminen. Tavoitteena on lisäksi kuvata työyhteisön rooli- ja kompetenssitarpeet koneoppimis- ja keinoälyavusteisen ohjelmistorobotiikan käyttöönottamiseen, kehittämiseen ja hyödyntämiseen esimiehille tueksi muutoksen johtamisessa omassa organisaatiossaan. Hankkeen tavoitteena on lisätä työn mielekkyyttä ja työhyvinvointia. Vakiintuneisiin toimintaprosesseihin haetaan uusia innovatiivisia toimintatapoja kytkemällä koneoppimisavusteinen robotiikka mukaan arjen toimintoihin. Hanke toteutetaan yhteistyössä kuuden kuntaomisteisen taloushallinnon palvelukeskuksen kanssa ja verkostonäkökulma sekä yhteistyö ovat myös hankkeessa keskeistä.
Hankkeen läpiviemisessä käytetään seuraavia menetelmiä; prosessijohtaminen, innovaatiojohtaminen, työnohjauksellisuus, työpajat, osallistavat webinaarit, parhaiden käytänteiden jakaminen ja vertaistuki, kokemuksellinen oppiminen, myönteinen oppiminen, ratkaisukeskeisyys.
Hankkeen ulkopuolisena soveltajana toimii MOST Digital Oy:n partnerit Olli Ainasvuori, Tiia Mäkiranta, Maria Vuontisvaara ja Sami Säisä (www.mostdigital.fi) yhteistyössä Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen kanssa.
Hankkeessa sovellettavat tutkimukset; Digitalisaatiomuutoksen johtaminen (USCO-hanke, 2016-2018), Infoergo – Tuottavuutta, laadukasta asiakaskokemusta ja työhyvinvointia informaatioergonomialla (Tekes, 2015–2017), OPENA – opettajat digitalisoituvan työn kehittäjiksi (TSR-tutkimushanke, 2016-2017, 1,5 v), Digisyke, ESR, 2015–2018 Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin malli (Manka).
Hankkeen vastuuhenkilö
Salli Kortelainen
Tiedote
Hallintoon robotiikkaa
30.9.2018Robotisoitumisen onnistuminen talous- ja palkkahallinnossa riippuu paljolti henkilöstön kyvystä uudistua, ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja. Saimaan talous ja tieto Oy:n voimavaralähtöisessä kehittämisessä keskityttiin jo toimivien asioiden tukemiseen. Vakiintuneisiin prosesseihin haettiin uusia toimintatapoja kytkemällä niihin koneoppimisavusteista robotiikkaa.
PaRot-hanketta toteuttivat Most Digital Oy sekä Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. PaRot on kuuden kuntaomisteisen talouspalvelukeskuksen yhteishanke (TSR 117283, 117284, 117286, 117287, 117288 ja 117293) työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työsuojelurahasto rahoitti kehittämishanketta.
Digivallankumouksesta täysautomaatioon
Automatisaatio muun muassa virtaviivaistaa prosesseja ja poistaa rutiinitehtäviä sekä vähentää virheitä. Digivallankumous on välttämätön välivaihe matkalla täysautomaatioon, jossa onnistuminen perustuu tietotyön ja tiedon järjestelmälliseen digitaaliseen mallintamiseen.
Onnistuminen vaatii myös työntekijöiden työnkuvan hallittua muutosta, ja tähän tarvitaan laajaan yhteistyöhön perustuvaa kokemusperäistä tutkimustyötä.
Webinaarit ja valmennuspäivät
Saimaan talous ja tieto Oy:n hankkeessa kuvattiin ensiksi työyhteisön toimintamallit ohjelmistorobotiikan hyödyntämiseksi, sitten määriteltiin mallien edellyttämät osaamisvaatimukset henkilöstölle.
Tuloksina syntyi muun muassa digitalisaatiosta ja teknostressin taltuttamisesta webinaareja eli verkkoseminaareja, joita yhtiöt voivat hyödyntää myös jatkossa.
Esimiehet osallistuivat valmennuspäiviin, joiden parhaaksi anniksi he kokivat ryhmätyöt muiden yhtiöiden esimiesten kanssa.
Kuuden palvelukeskuksen esimiehet laativat yhteistyönä tulevaisuuden työyhteisön toimintamallit, tehtäväkuvaukset, muutospolut ja osaamistarpeet.
Kun robotti tulee kaveriksi
Hankkeessa konkretisoitiin digityöntekijän mukaantuloa tiimiin määrittelemällä yksi koneoppimisympäristöön soveltuva prosessin robotisointi tuotantoympäristöön.
Jokainen yhtiö toteutti valitsemaansa prosessiin robotisointiautomaation, joista muutamassa hyödynnettiin koneoppimista. Automatisoitavina olivat palkanlaskenta, kirjanpito, myyntireskontra ja tekoälyavusteinen rekrytointiprosessi.
Hyvät seminaarit ja avoin yhteistyö
Talous- ja henkilöstöhallinnolle järjestettiin kaksi seminaaria. Niistä ensimmäisessä paneuduttiin uusiin tehtäviin ja rooleihin robotiikan ja tekoälyn rinnalla, toisessa seminaarissa keskityttiin innovatiiviseen robotiikkaan ja tekoälyratkaisuihin hallinnon uudistajina.
Molempien seminaarien sisältö ja järjestelyt saivat erinomaista palautetta.
Lisäksi kuusi yhtiötä eteni avoimeen vuoropuheluun, jolloin yhtiöt jakoivat parhaita käytänteitä ja kokemuksia avoimesti.
Tuloksiin sisältyy myös kustannus- ja hyötymalli, johon sisältyvät taloudelliset ja toiminnalliset – myös muut kuin rahamääräiset – mittarit.
Toimittaja
Hannu Kaskinen