PAMEL – Pamilaisten elämä ja työ

Tiivistelmä

Palvelualojen suorittavan työn tekijöiden elämänkulun, työolojen ja hyvinvoinnin yhteydestä on niukalti tietoa, vaikka heidän jaksamisensa työelämässä läpi työuran on edellytys yhteiskunnan toimivuudelle. Tämä korostui koronavirusepidemian aikana. Tutkimme PAMin työntekijöiden työoloja, elämänpolkua ja hyvinvointia kysely- ja rekisteriaineistojen avulla. Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa työkykyyn yhteydessä olevista tekijöistä työhyvinvointia ylläpitävien toimien kehittämiseksi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Maijaliisa Erkkola

Tiedote

Yksitysten palvelualojen työntekijöiden työkykyyn liittyvät haasteet ja mahdollisuudet

Tiivistelmä

PAMEL-hanke selvitti yksityisten palvelualojen työntekijöiden työkykyyn yhteydessä olevia tekijöitä: työoloja, elintapoja ja hyvinvointia. Työn laatu ja elintavat olivat monelta osin hyvinvointia haittaavia. Vakava ruokaturvattomuus oli huomattavan yleistä. Korona-aikana työoloissa tapahtui entisestään laajenevaa eriarvoisuutta eri toimialojen välillä: kiinteistöpalvelualojen työntekijät olivat huonoimmassa ja kaupan alan parhaimmassa asemassa. Palvelualojen työntekijät olivat kuitenkin keskimäärin elämäänsä hyvin tyytyväisiä ja työtovereiden tuki ja työyhteisöön kuuluminen nostivat työn laatua. Hanke tuotti tutkittua tietoa suorittavaa työtä tekevien ja pienituloisten palkansaajien työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen tueksi.

Lähtökohdat

Aikuisväestön työkyky on huonontunut työelämän vaatimusten samanaikaisesti kasvettua. Viimeksi kuluneet vuodet ovat tuoneet yhteiskunnallisten rakennemuutosten rinnalle koronakriisin. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa palvelualojen työntekijöiden työkykyyn yhteydessä olevista tekijöistä sekä korona-ajan vaikutuksista työn laatuun ja hyvinvointiin. Hanke on monitieteisen työelämän tutkimus palvelualojen työn laadusta ja hyvin ja huonosti voivista ryhmistä.

Aineisto

Kyselyaineistoina käytettiin keväällä 2019 (n=6375) ja marraskuussa 2020 (n=3368) kerättyjä Palvelualojen ammattiliiton (PAM) jäsenkyselyjä sekä hankkeeseen suunniteltua ja keväällä 2019 kerättyä erillistä elintapakyselyä (n=6435).
Rekisteriaineisto koostui viiden vuoden takautuvasta jaksosta. Kaikki suomenkieliset työssäkäyvät, työttömät ja eläkkeellä olevat PAM:in jäsenet, joilla oli voimassa oleva sähköpostiosoite jäsenrekisterissä, kutsuttiin mukaan vuoden 2019 tutkimukseen.

Menetelmät

Elintapakysely sisälsi aiemmissa väestötutkimuksissa käytettyjä kysymyksiä sosiodemografisista taustatekijöistä, elintavoista, ruokaturvasta sekä itsearvioidusta terveydestä ja elämään tyytyväisyydestä. PAM:n jäsenkyselyillä kerättiin tietoja työoloista ja työhyvinvoinnista. Rekisteriaineisto sisälsi sosioekonomisten ja parisuhdetietojen lisäksi tiedot sosiaalietuuksien käytöstä ja tulonsiirroista. Aineistosta on tuotettu määrällisiä analyysejä tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi.

Tulokset ja johtopäätökset

Työn laatu ja elintavat olivat monelta osin hyvinvointia haittaavia. Vakava ruokaturvattomuus oli huomattavan yleistä. Korona-aikana työoloissa tapahtui entisestään laajenevaa eriarvoisuutta eri toimialojen välillä: kiinteistöpalvelualojen työntekijät olivat huonoimmassa ja kaupan alan työntekijät parhaimmassa asemassa. Palvelualojen työntekijät olivat kuitenkin keskimäärin elämäänsä hyvin tyytyväisiä ja työtovereiden tuki ja työyhteisöön kuuluminen nostivat työn laatua.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke tuotti tutkittua tietoa suorittavaa työtä tekevien ja pienituloisten palkansaajien työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen tueksi. Hanke auttaa ennakoimaan työhyvinvointia haastavia tapahtumia (esim. pandemia) ja hyvinvointia haittaavia työn laatutekijöitä. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa työterveyshuollossa ja pienituloisen työvoiman etujen ajamisessa. Turvattu ja riittävä työaika sekä perustoimeentulo, joka kattaa elinkustannukset, tarjoavat parhaan suojan tulevia kriisejä vastaan.

Aineisto

Erkkola M. Ravitsemuksen eriarvoisuus alkaa jo kohdussa ja on suurimmillaan työikäisillä. Must Read-artikkeli 8.6.2023 Avaa

Erkkola ym. Private sector service workers’ well-being before and during the COVID-19 pandemic. – Preprint Research Square Avaa

Kankare L. Digitalisaation uhasta digiosallisuuteen: Tarkastelussa yksityiset palvelualat. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Terveystieteiden tutkinto-ohjelma, kansanterveystiede. Toukokuu 2023. Avaa

Pabillo C. Life satisfaction of private sector service workers in Finland. Master’s Thesis. Tampere University, Master’s Program in Public and Global Health. April 2023. Avaa

Puhakka I. Ruoanvalintamotiivien ja perherakenteen rooli kasviproteiinin lähteiden kulutuksessa palvelualan työntekijöillä. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Kansanterveystieteiden tutkinto-ohjelma. Huhtikuu 2023. Avaa

Walsh HM, Nevalainen J, Saari T, Uusitalo L, Näppilä T, Rahkonen O, Erkkola M. Food insecurity among Finnish private service sector workers: validity, prevalence and determinants. Public Health Nutr 2022;25:829-840. Avaa

Änkilä N. The role of sociodemographic factors and food choice motives in vegetable, fruit, and berry consumption – Does financial situation moderate the motives’ associations among private sector service workers? Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto. Huhtikuu 2023. Avaa

Erkkola M. Food insecurity among Finnish private sector service workers and food pantry clients. WCPH 2020 Rome Avaa

Walsh. Construct validity of the household food insecurity access scale among private sector service workers ICDAM Netherlands 2022 Avaa

Hanna Walsh: ”The association of food insecurity with diet quality among Finnish private sector workers” EUPC-kongressi, Berliini 11/2022 Avaa

Maijaliisa Erkkola, Tiina Saari, Hanna Walsh, Elviira Lehto, Roosa Joutsi, Liisa Uusitalo, Ossi Rahkonen, Jaakko Nevalainen. Pamilaisten elämä ja työ. PAMEL-tutkimushankkeen. Loppuraportti. 2023.
ISBN 978-951-51-9344-5
Loppuraportti, Avaa

Julkaisuluettelo Avaa