Pandemia ja riskien hallinta

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitetään ja arvioidaan työpaikkojen oppeja ja kokemuksia COVID-19-epidemian vaikutuksista työturvallisuuden hallintaan sekä etsitään uusia keinoja biologisten riskien arviointiin ja hallintaan. Työpaikan riskien arvioinnissa ja riskien hallinnassa epidemian aikana hyödyntämä tieto ja tiedonkulun verkosto selvitetään kokonaisuudessaan.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tiina-Mari Monni

Tiedote

Pandemia ja riskien hallinta työpaikoilla

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja arvioida työpaikkojen oppeja ja kokemuksia koronapandemian vaikutuksista työturvallisuuden hallintaan. Lisäksi selvitettiin työpaikkojen toimintatapoja ja toimenpiteiden ajoitusta altistumisten ehkäisemiseksi. Tutkimuksessa haastateltiin ja tehtiin kysely työpaikoille sekä niitä tukeville asiantuntijoille hyvien käytäntöjen kokoamiseksi sekä julkisen viestinnän kehittämiseksi. Hankkeessa tuotettiin keinoja, joiden avulla työpaikat voivat varautua jatkossa biologisten tekijöiden aiheuttamiin riskeihin.

Lähtökohdat

Koronapandemia ilmeni ennenkokemattomana ja yllättävänä koko yhteiskunnalle ja suomalaisille työpaikoille. Koronapandemian alkuvaiheessa julkisessa viestinnässä korostettiin taudin mahdollista vakavuutta. Työpaikat pohtivat, mitä toimia työpaikoilla tulee tehdä koronariskin hallitsemiseksi. Sopivien pandemian hallintakeinojen laatiminen ja toteuttaminen tuli yllätyksenä kaikille toimijoille niin työpaikoille kuin niitä tukeville asiantuntijoille aiheen laaja-alaisuuden vuoksi.

Aineisto

Tutkimuksen kohdejoukkona oli Nolla tapaturmaa -foorumin verkoston työpaikat sekä asiantuntija- ja viranomaistahot, joiden tuottamaa tietoa työpaikat hyödynsivät pandemian aikana. Tutkimusaineistona toimivat myös pandemian aikaiset julkiset ohjeistukset, tutkimuskysely, haastattelut sekä työpaikkojen sisäiset ohjeistukset.

Menetelmät

Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuskohteena oli kuusi eri toimialojen työpaikkaa ja heidän hyödyntämänsä asiantuntijatahot. Työpaikoille tehtiin haastattelut ja dokumenttianalyysi. Toisessa vaiheessa tehtiin tutkimuskysely Nolla tapaturmaa foorumin työpaikkaverkostolle. Kysely- ja haastattelutuloksia täydennettiin asiantuntija- ja viranomaishaastatteluin. Aikajanojen avulla selvitettiin toteutuneita riskinhallintatoimenpiteitä ja julkista ohjeistusta, jota työpaikat hyödynsivät riskienarvioinnissa.

Tulokset ja johtopäätökset

Pandemian alussa työpaikoilla tehtiin riskinhallintatoimia kuten siivous- ja hygieniakäytännöt, turvavälit ja ihmisten välisten kohtaamisten vähentäminen. Työpaikat hyödynsivät työterveyshuollon asiantuntemusta ja tunnistivat tarpeen sisäiselle viestinnälle. Työpaikoilla osa toimenpiteistä tulee jäämään pysyviksi toimintatavoiksi. Uutta tietoa seurattiin aktiivisesti erikseen perustetuissa koronaryhmissä. Työpaikat kokivat julkisen viestinnän tarpeelliseksi, mutta ajoittain haastavaksi soveltaa

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hankkeessa tuotettiin keinoja työpaikoille ja suosituksia julkisten ohjeiden tuottajille pandemiatilanteen riskien hallintaan. Raportti sisältää myös luettelon pandemian eri vaiheissa työpaikoilla toteutettavista riskinarviointitoimenpiteistä. Pandemiasta saatuja oppeja on tärkeää tallentaa, jotta niitä voi hyödyntää tulevien pandemioiden hallintakeinoja pohdittaessa. Julkisten ohjeiden tuottajien yhteistyön lisääminen on edellytys ohjeistuksen yhdenmukaisuudelle ja työpaikkojen tavoittamiselle.

Aineisto

Perttula Pia, Frilander Heikki, Laitinen Sirpa, Lantto Eero, Monni Tiina-Mari, Mäkelä Erja ja Vorne Jarmo. Pandemia ja riskien hallinta työpaikoilla. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2023.
ISBN 978-952-391-062-1 (pdf) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa