Parempaa unta – tutkimus työstä, kokonaiskuormituksesta, unesta ja palautumisesta ikääntyneillä työntekijöillä

Hanketiedot

Hankenumero
190172

Hakija
Itä-Suomen yliopisto

Toteuttaja
Itä-Suomen yliopisto

Lisätietoja
Marianna Virtanen
marianna.virtanen@uef.fi

Toteutusaika
1.11.2019 - 31.10.2021

Työsuojelurahaston päätös
28.5.2019
135 000 euroa

Kokonaiskustannukset
270 000 euroa

Tulokset valmistuneet
23.11.2021

Tiivistelmä

Unen ongelmat ovat yleisiä työikäisillä ja ne lisääntyvät iän myötä. Tilapäiset unettomuusoireet ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet ja nukuttujen tuntien määrä vähentynyt. Nukkuminen ja unen laatu ovat kuitenkin keskeisiä palautumistekijöitä, ja unen häiriöt voivat vaikuttaa elämänlaadun ohella myös laajemmin terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn. Tutkimme sekä subjektiivisten että objektiivisten mittarien avulla ikääntyneiden työntekijöiden unen määrään ja laatuun sekä työstä palautumiseen liittyviä tekijöitä. Keskeisiä kysymyksiä ovat, miten psyykkiset ja fyysiset työolosuhteet, kuormittavat elämäntilanteet sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kuten läheisen hoivaaminen, ovat yhteydessä unen määrään, laatuun ja palautumiseen työuran loppupuolella ja miten ongelmia voitaisiin ehkäistä työpaikan tukitoimin?

Tutkimushanke pohjautuu Finnish Retirement and Aging Study (FIREA) – seurantatutkimukseen (www.utu.fi/firea), jonka osallistujat ovat suomalaisia kunta-alalla työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat lähellä eläkeikää (n=6700). Tietoa on kerätty postikyselyllä ja kiihtyvyysanturimittarilla sekä kliinisillä mittauksilla, ja mittaukset on toistettu vähintään kaksi kertaa ennen eläkkeelle siirtymistä.

Tutkimushanke tuottaa uutta, entistä monipuolisempaa, tarkempaa ja luotettavampaa tietoa unesta ja palautumisesta työuran loppupäässä. Tulosten avulla voidaan kehittää palautumista ja työkykyä tukevia suosituksia ja menetelmiä ja siten pidentää suomalaisten työuria.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marianna Virtanen

Tiedote

Työn ja yksityiselämän kuormitus on yhteydessä uneen, palautumiseen ja työkykyyn vanhemmalla iällä

23.11.2021

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkittiin, miten psyykkiset ja fyysiset työolosuhteet, kuormittavat elämäntilanteet sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kuten omaisen hoivaaminen, olivat yhteydessä unen määrään ja laatuun sekä palautumiseen ja työkykyyn. Vain harvoin aiemmin unta ja palautumista on mitattu kyselyjen lisäksi objektiivisilla mittareilla. Hankkeessa tutkittiin myös kokonaiskuormitusta eli työn ja työn ulkopuolisten stressitekijöiden kasautumisen merkitystä. Työkuormitus oli yhteydessä pidempiin yöuniin vapaapäivinä ja ylityöt lyhensivät unta. Työstressillä oli kauaskantoinen yhteys alentuneeseen työkykyyn jopa 12 vuoden päähän. Joustavat työajat saattavat osoittautua toimiviksi, kun pyritään ehkääisemään unen ja palautumisen ongelmia.

Lähtökohdat

Nukkuminen ja unen laatu ovat keskeisiä palautumistekijöitä ja työstressi, esimerkiksi vaatimusten ja hallinnan epäsuhta, työaikojen joustamattomuus, ylityöt ja yksityiselämän stressi voivat vaikuttaa uneen. Hankkeen tavoitteena oli tutkia sekä subjektiivisten että objektiivisten mittarien avulla uneen ja työstä palautumiseen liittyviä tekijöitä työuran loppupuolella. Hankkeen erityisenä vahvuutena oli kiihtyvyysanturimittari (ActiGraph), jota osallistujat pitivät ranteessaan viikon ajan.

Aineisto

Hanke toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston (UEF), Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen kanssa. Hanketta johti Marianna Virtanen (UEF) ja päätutkijana toimi Saana Myllyntausta (UEF). Pääasiallisina aineistoina olivat Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging Study (FIREA) -tutkimuksen kysely- ja ActiGraph-aineistot. Kahdessa osatutkimuksessa hyödynnettiin myös Työterveyslaitoksen Kunta-alan seurantatutkimuksen kyselyaineistoa.

Menetelmät

FIREA-tutkimuksen osallistujille lähetettiin vuosittainen kysely eläkeikää lähestyttäessä ja samaan aikaan osallistujat pitivät ranteessaan viikon ajan ActiGraph-kiihtyvyysanturimittaria. Osatutkimuksissa oli sekä poikkileikkaus- että seurantatutkimuksia. Työkyvyn kehityskulkua tarkastelevan tutkimuksen seuranta-aika oli pisimmillään 12 vuotta. Aineistoja analysoitiin soveltuvilla tilastollisilla menetelmillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Sekä työn että yksityiselämän kuormitustekijöiden kasautuminen oli yhteydessä suurempaan määrään uniongelmia, mutta vaikutusmahdollisuudet työaikoihin näyttäisivät suojaavan unen ongelmilta kuormitustilanteissa. Objektiivisissa mittauksissa työstressiä kokeneet lisäsivät yöuntaan muita ryhmiä enemmän vapaapäivinä, pitkiä työpäiviä puolestaan seurasi lyhyempi yöuni. Työstressi ennusti heikkoa työkyvyn kehityskulkua jopa 12 vuoden päähän. Tulokset nostivat esiin kokonaiskuormituksen merkityksen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hankkeessa nostettiin esiin tärkeä aihe, työn ulkopuolisen elämän kuormitus, joka voi ilmetä omaisen hoitamisena, kuormittavina elämäntapahtumina, yksinäisyytenä tai naapurustoon liittyvänä stressinä. Työstressi ja uniongelmat saattavat johtaa pitkäaikaiseen epäedulliseen työkyvyn kehitykseen. Kiihtyvyysanturimittaukset toivat uutta, objektiivisesti mitattua tietoa. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioiminen on tärkeää, kun tuetaan työntekijöiden jaksamista työuran lopussa.

Aineisto

Marianna Virtanen, Saana Myllyntausta, Marika Kontturi, Petri Karkkola, Jaana Pentti, Prakash KC, Jussi Vahtera, Sari Stenholm
Parempaa unta – tutkimus työstä, kokonaiskuormituksesta, unesta ja palautumisesta ikääntyneillä työntekijöillä. Loppuraportti.
Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2021. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology; 20
ISBN: 978-952-61-4317-0 (PDF)
ISSNL: 1798-5641
ISSN: 1798-565X (PDF) Avaa

Hankkeen näkyvyys Avaa

Marianna Virtanen, Saana Myllyntausta, Jenni Ervasti, Tuula Oksanen, Paula Salo, Jaana Pentti, Mika Kivimäki, FMedSci, Annina Ropponen, Jaana I Halonen, Jussi Vahtera, Sari Stenholm. Shift work, work time control, and informal caregiving as risk factors for sleep disturbances in an ageing municipal workforce. Scand J Work Environ Health. 2021;47(3):181–190. doi:10.5271/sjweh.3937

Saana Myllyntausta,Erkki Kronholm,Anna Pulakka,Jaana Pentti,Jussi Vahtera,Marianna Virtanen,Sari Stenholm. Association of job strain with accelerometer-based sleep duration and timing of sleep among older employees. Journal of Sleep Reasearch.
https://doi.org/10.1111/jsr.13498