Pedagoginen malli immersiivistä virtuaalitodellisuutta hyödyntäviin työturvallisuuskoulutuksiin: Mixed Methods -tutkimus

Tiivistelmä

Esitys koskee immersiivistä virtuaalitodellisuutta (IVR) hyödyntävän työturvallisuuskoulutuksen pedagogista kehittämistä empiirisen tutkimuksen avulla. Poikkitieteellinen design-tutkimus on toteutettu tiiviissä yhteistyössä kahden suomalaisen työorganisaation kanssa. Aineistoa kerättiin sekä määrällisin että laadullisin keinoin, ja analyysissä käytetään mixed methods -lähestymistapaa. Tulokset tukevat IVR-oppimisteknologian tarkoituksenmukaista käyttöä työturvallisuuskoulutuksessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anu Lehikko

Tiedote

Safety Learning in Immersive Virtual Reality -hankkeen alustavia tuloksia AERA 2023 -konferenssissa

Tiivistelmä

Kehitämme hankkeessa design-tutkimuksen keinoin teoreettisesti perusteltua ja empiirisesti testattua pedagogista mallia immersiivistä virtuaalitodellisuutta (IVR) hyödyntävälle työturvallisuuskoulutukselle. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin turvallisuuskoulutuksia kahdessa suomalaisessa työorganisaatiossa. Posteriesitys AERA-konferenssissa sisälsi alustavia tuloksia, jotka koskivat IVR-ympäristön vuorovaikutteisuuden merkitystä ympäristön psykologisille tarjoumille ja koulutettavien kokemalle kognitiiviselle kuormitukselle. Tulokset tukevat pedagogisen mallin ja työturvallisuuskoulutusten kehittämistä.

Tausta

Konferenssiin osallistuminen antoi tilaisuuden esitellä suomalaista työturvallisuuskoulutusta edistävää kasvatustieteellistä tutkimusta laajalle kansainväliselle yleisölle. Tavoitteena oli myös verkostoitua muiden IVR-tutkijoiden kanssa sekä syventää tutkijan metodologista osaamista tapahtumassa järjestettyjen esitysten, pyöreän pöydän keskustelujen sekä koulutustilaisuuksien avulla.

Aineisto

Tutkimuksessa vertailtiin kahta koeryhmää: osa työturvallisuuskoulutuksesta tapahtui IVR-ympäristössä, jossa vuorovaikutteisuuden taso oli joko korkea tai rajoitettu. Tutkimukseen on osallistunut 76 koehenkilöä. Koulutusinterventioihin osallistui myös neljä kouluttajaa kahdesta työorganisaatiosta. Aineistoa on kerätty kyselyillä sekä havainnoimalla, videotallentamalla sekä virikehaastatteluilla. Aineistoja on analysoitu laadullisin ja määrällisin menetelmin.

Tulokset ja johtopäätökset

Koulutettavien läsnäolon ja toimijuuden tunteissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kahden eri IVR-toteutuksen välillä. Kognitiivisessa kuormituksessa tilastollisesti merkitsevä ero havaittiin opittavan sisällön kannalta olennaista kognitiivista prosessointia mitattaessa. Kuormitus oli suurempaa korkean vuorovaikutteisuuden sallivassa ympäristössä. Korkea vuorovaikutteisuus voi siten tukea oppimista tehokkaammin. Koulutettavien virikehaastatteluaineisto vahvisti kyselyaineiston tulokset.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus auttaa kehittämään uudenlaista motivoivaa, kiinnostavaa ja myös oppimisen kannalta suotuisaa tapaa toteuttaa työturvallisuuskoulutusta. Pedagoginen malli on sovellettavissa eri aloille ja erilaisiin työympäristöihin, ja siitä hyötyvät työpaikkojen lisäksi koulutusorganisaatiot. Mallin sovellettavuus myös nuorisoasteen koulutuksessa tukee tulevaisuuden työntekijöiden asenteiden ja osaamisen valmistamista työelämään.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa