Pedagoginen uudelleensuuntautuminen taideaineiden opettajien työssä

Tiivistelmä

Suullinen esitys raportoi laadullisen tutkimuksen tuloksia taideaineiden opettajien pedagogisesta uudelleensuuntautumisesta kuormittavassa koulutyössä. Aineisto perustuu tutkijafasilitoituun kehittämisprosessiin (haastattelut, työpajat, luokkahuonehavainnot, pedagogiset kokeilut). Tulokset osoittavat, miten dialoginen yhteistyö ja rakenteellisesti tuettu reflektio vahvistavat opettajien toimijuutta ja jaettua vastuuta sekä tukevat työssä jaksamisen ja pedagogisen laadun edellytyksiä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Eeva Siljamäki

Tiedote

Opettajien pedagogista uudelleensuuntautumista koskeva tutkimus kansainväliseen keskusteluun

Tiivistelmä

Musiikkikasvatuksen maailmakonferenssissa (ISME 2026) esitelty tutkimus tarkasteli opettajien pedagogista uudelleensuuntautumista ja ammatillista kehittymistä muuttuvissa ja kuormittavissa työolosuhteissa. Tulokset tuovat esiin ammatillisen yhteistyön ja sitä tukevien rakenteiden merkityksen opettajien pedagogiselle kehittymiselle, toimijuudelle ja työssä jaksamiselle. Esitys toi suomalaista tutkimusta kansainväliseen keskusteluun ja tarjosi mahdollisuuden tarkastella tuloksia suhteessa muiden maiden koulutusympäristöihin. Suomalaisen työelämän kannalta tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten opettajien ammatillista kehittymistä, pedagogisen työn laatua ja työssä jaksamista voidaan tukea työelämän muutoksissa.

Tausta

ISME 2026 -konferenssiin osallistumisen tavoitteena oli esitellä tutkimustuloksia kansainväliselle tutkimusyhteisölle, saada tutkimukselle kansainvälistä vertailupintaa sekä vahvistaa yhteistyötä alan tutkijoiden kanssa. Osallistuminen tuki tutkimuksen kansainvälistä näkyvyyttä ja jatkokehittämistä.

Aineisto

Tilaisuudessa esiteltiin laadullinen tutkimus taideaineiden opettajien pedagogisesta uudelleensuuntautumisesta ja ammatillisesta kehittymisestä kuormittavissa työolosuhteissa. Aineisto koostui kahden suomalaisessa yläkoulussa ja lukiossa työskentelevän opettajan haastatteluista, työpajoista, luokkahuonehavainnoista ja pedagogisista kokeiluista. Aineistoa analysoitiin refleksiivisen temaattisen analyysin avulla.

Tulokset ja johtopäätökset

Tulokset osoittavat, että pedagoginen uudelleensuuntautuminen rakentuu dialogisessa yhteistyössä kollegiaalisen luottamuksen, reflektiolle varatun tilan ja jaetun pedagogisen riskinoton kautta. Ammatillista oppimista tukevat rakenteet vahvistavat opettajien toimijuutta ja jaettua vastuuta sekä luovat edellytyksiä pedagogisen työn kehittämiselle kuormittavissa työolosuhteissa. Tulokset korostavat, että näiden rakenteiden vahvistaminen voi tukea pedagogisen työn laatua ja työssä jaksamista.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Konferenssi toi tutkimukselle kansainvälistä vertailupintaa, uusia näkökulmia ja yhteistyömahdollisuuksia. Keskustelut syvensivät ymmärrystä opettajien ammatillisen kehittymisen ja pedagogisen muutoksen edellytyksistä. Näitä näkökulmia voidaan hyödyntää pedagogisen työn laadun, ammatillisen toimijuuden ja työssä jaksamisen tukemisessa suomalaisessa työelämässä.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa