Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo

Hanketiedot

Hankenumero
112282

Hakija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Toteuttaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätietoja
Minna Salmi
minna.salmi@thl.fi

Toteutusaika
1.1.2013 - 15.12.2016

Työsuojelurahaston päätös
21.2.2013
150 000 euroa

Kokonaiskustannukset
378 050 euroa

Tulokset valmistuneet
15.12.2016

Tiivistelmä

Hankkeessa kerätään tietoa vuonna 2008 alkaneen talouskriisin seurauksista naisten ja miesten perhevapaiden käytön edellytyksille ja esteille sekä sukupuolten tasa-arvolle työ- ja perhe-elämässä. Yhteyksiä arvioidaan pienten lasten vanhemmilta kerättävän edustavan väestökyselyn avulla. Vertaamalla tuloksia hankkeen toteuttajien vuosina 2001 ja 2006 tekemien perhevapaakyselyjen tuloksiin saadaan esille muutossuuntia ja voidaan hahmottaa talouskriisin seurauksia.

Erityisesti tarkastellaan isien vanhempainvapaan käytön ehtoja ja esteitä ja selvitetään, miten isien vapaiden pitoa kannustamaan tarkoitetut vanhempainvapaajärjestelmän muutokset – isäkuukauden pidentäminen vuonna 2010 sekä sen joustavampi käyttö vuodesta 2007 alkaen – ovat käytännössä toteutuneet. Lisäksi tarkastellaan sitä miten talouskriisi mahdollisesti heijastuu äitien perhevapaiden pituuteen, erityisesti kotihoidon tuen käyttöön: onko pitkän kotihoidon tukikauden ensisijaisena syynä vaikeus löytää työpaikkaa, halu hoitaa lasta kotona, päivähoidon laatu vai jokin muu syy. Hankkeessa selvitetään myös käsityksiä osa-aikatyön ja osittaisten perhevapaiden hyödyntämismahdollisuuksista sekä vanhempien toiveita perhevapaiden kehittämiseksi.

Hankkeen tulokset on tarkoitettu käytettäväksi niin perhevapaajärjestelmän kehittämisessä kuin työorganisaatioidenkin tukena pyrittäessä edistämään työn ja perheen yhteensovittamista ja sukupuolten tasa-arvoa. Tulokset ovat käytettävissä vuoden 2015 lopulla.

Hankkeen verkkosivut www.thl.fi/perhevapaatutkimus

Hankkeen vastuuhenkilö

Minna Salmi

Tiedote

Hyvä työmarkkina-asema jouduttaa äitien töihin paluuta

15.12.2016

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kattava tutkimus luo kokonaiskuvaa suomalaisten perhevapaiden käytöstä ja käytön muutoksista. Sen mukaan hyvä työmarkkina-asema ja koulutus tuovat äidit nopeammin perhevapaalta takaisin työelämään. Isille korvamerkityt vapaat ovat muodostuneet työpaikoilla isien itsestään selväksi oikeudeksi.

THL:n tutkijat Minna Salmi, Johanna Närvi ja Johanna Lammi-Taskula ovat selvittäneet suomalaisten perhevapaiden käyttöä. Työsuojelurahaston tukemassa tutkimushankkeessa kiinnitettiin huomiota varsinkin sukupuolten tasa-arvoon perhevapaiden käytössä.

Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo -tutkimuksen aineisto perustuu edustavaan väestökyselyyn, jossa mukana oli vuonna 2011 lapsen saaneita äitejä ja isiä, sekä työpaikoilla tehtyihin haastatteluihin.

Kotihoidon tuella pitkään olevista äideistä puolella ei ole työpaikkaa odottamassa

Tutkimuksen tulokset kertovat, että kotihoidon tukea pitkään käyttävillä äideillä on usein vähän koulutusta ja heikko työmarkkina-asema. Yli puolella vielä parivuotiasta kuopusta kotihoidon tuella hoitavista äideistä ei ole työpaikkaa, johon palata.

Kotihoidon tärkeimmäksi syyksi suurin osa äideistä sanoi halunsa viettää enemmän aikaa lapsen kanssa. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousi kokemus, että kotihoito on tärkeää lapsen kannalta.

Isien perhevapaat vielä lyhyitä

Myös isät haluavat viettää aikaa lapsen kanssa, ja isäkiintiöt ovat lisäänneet perhevapaata pitäneiden isien määrää.

Isien perhevapaat ovat kuitenkin yleensä lyhyitä. Esteinä pidemmän vapaan pitämiselle on usein perheen talous ja koettu elastusvastuu sekä isän työtilanne ja arvio pitkän poissaolon hankaluudesta.

Työpaikoilla isien vapaisiin suhtaudutaan pääosin myönteisesti tai neutraalisti. Isien ei kuitenkaan oleteta pitävän muita kuin heille korvamerkittyjä vapaita.

Tutkimuksen mukaan yhteiskunnassa vallitsee vielä kulttuurinen oletus miesten vahvasta sitoutumisesta työhön ja äidinhoivan ensisijaisuudesta.

Tulokset auttavat perhepolitiikan tekijöitä ja työnantajia

Tutkimuksessa analysoitiin myös vanhempien kiinnostusta osa-aikaisten perhevapaiden ja osa-aikatyön yhdistämiseen sekä vanhempien mielipiteitä perhevapaiden kehittämisestä.

Tutkimuksen tietoja tarvitaan välineiksi perhepolitiikan kehittämistyössä. Tietoa tarvitaan myös työorganisaatioiden toiminnan kehittämiseen, jotta voidaan tukea työn ja perheen yhteensovittamista.

Hanke antaa erityyppisille työpaikoille aineksia pohtia työn organisoinnin ja johtamisen tapoja – varsinkin isien perhevapaiden käytön mahdollistamiseksi.

 

Toimittaja
Camilla Lehtinen

Aineisto

Hankkeen nettisivusto www.thl.fi/perhevapaatutkimus. http://www.thl.fi/perhevapaatutkimus

Salmi, Minna & Närvi, Johanna (toim.): . THL Raportti 4/2017, 280 s. ISBN 978-952-302-883-8 (painettu), ISSN 1798-0070 (painettu), ISBN 978-952-302-884-5 (verkko), ISSN 1798-0089 (verkko) Avaa

Salmi Minna, Lammi-Taskula Johanna & Mäntylä Erika: Pienten lasten äidit osa-aikatyöhön? Politiikan ja käytäntöjen ristiriitoja. Yhteiskuntapolitiikka 81(2016):2, 206–215

Lammi-Taskula, Johanna & Salmi, Minna (2016) Perhe, työ ja sukupuoli. Teoksessa Husso, Marita & Heiskala, Risto (toim.) Sukupuolikysymys. Helsinki: Gaudeamus, 161–185

Minna Salmi, Johanna Lammi-Taskula, Erika Mäntylä. 2016. Pienten lasten äidit osa-aikatyöhön? Politiikan ja käytäntöjen ristiriitoja. Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016):2 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604149662

Salmi Minna & Närvi Johanna: Perhepoliittiset uudistukset ja pienten lasten vanhempien mielipiteet. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):4, 413–423 http://www.julkari.fi/handle/10024/116685

Salmi Minna, Närvi Johanna and Lammi-Taskula Johanna: Finland country note. Vuosittain julkaistava raportti (perhevapaajärjestelmä ja sen muutokset sekä perhevapaiden käyttö tilastojen ja tutkimustiedon pohjalta) kansainvälisen perhevapaatutkimusverkoston verkkosivuilla www.leavenetwork.org. Vuoden 2016 raportti. http://www.leavenetwork.org.