Peruskoulun rehtoreiden käsitykset heidän saamastaan sosiaalisesta tuesta sekä kontekstuaalisten tekijöiden rooli heidän kokemuksissaan

Hanketiedot

Hankenumero
240388

Hakija
Mailis Elomaa

Toteuttaja
Mailis Elomaa

Lisätietoja
Mailis Elomaa
mailis.elomaa@helsinki.fi

Toteutusaika
1.1.2025 - 31.3.2026

Työsuojelurahaston päätös
3.12.2024
36 000 euroa

Kokonaiskustannukset
36 000 euroa

Tulokset valmistuneet
10.4.2026

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten rehtoreiden käsityksiä heidän saamastaan ja tarvitsemastaan sosiaalisesta tuesta, painottaen kontekstuaalisten tekijöiden, vaikutusta. Tarkastellaan tarkemmin heidän kokemuksiaan sosiaalisesta tuesta ja sen merkityksestä heidän työssään, sekä kuinka kontekstuaaliset tekijät vaikuttavat näihin käsityksiin. Tavoitteena on edistää rehtoreiden hyvinvointia sekä tiedottaa koulutuspolitiikasta ja resurssien kohdistamisesta erilaisissa konteksteissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mailis Elomaa

Tiedote

Rehtorin työssä keskeistä tuki ja toimintaympäristö

10.4.2026

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaista sosiaalista tukea rehtorit kokevat saavansa ja miten erilaiset toimintaympäristöt vaikuttavat heidän työhönsä. Aineisto koostui 64 rehtorin haastattelusta eri puolilta Suomea, ja sitä analysoitiin laadullisin menetelmin. Tulokset osoittivat, että keskeisin tuki löytyy omasta kouluyhteisöstä ja kollegoilta, kun taas työn arkea muovaavat vahvasti esimerkiksi resurssit, koulun sijainti, rakenteet sekä oppilaiden tuen tarpeet. Samalla korostui, että monet työn keskeiset reunaehdot ovat rehtorin vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Tutkimus lisää ymmärrystä rehtorien työn edellytyksistä ja tarjoaa käytännön näkökulmia työn, johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen erilaisissa toimintaympäri

Lähtökohdat

Hankkeen lähtökohtana oli lisätä ymmärrystä rehtorien työn sosiaalisista ja kontekstuaalisista edellytyksistä. Aiempi tutkimus on tarkastellut rehtorien työtä, mutta sosiaalisen tuen ja toimintaympäristön yhteisvaikutuksista on edelleen rajallisesti tietoa. Tutkimus nojaa sosiaalisen tuen näkökulmaan sekä ekologiseen systeemiteoriaan. Tavoitteena oli tuottaa, käytännönläheistä tietoa rehtorien työn tukemiseksi sekä työhyvinvoinnin ja johtamistyön kehittämiseksi erilaisissa toimintaympäristöissä.

Aineisto

Tutkimusaineisto koostui kahdesta laadullisesta haastatteluaineistosta, jotka kerättiin osana Rehtoribarometri-tutkimusta. Aineisto sisältää yhteensä 64 suomalaisen peruskoulun rehtorin puolistrukturoidut haastattelut eri puolilta Suomea. Haastattelut kuvaavat rehtoreiden kokemuksia työn arjesta, sosiaalisesta tuesta sekä työn kontekstuaalisista tekijöistä erilaisissa koulukohtaisissa ja alueellisissa toimintaympäristöissä. Aineisto tarjoaa monipuolisen kuvan rehtorien työstä koulussa.

Menetelmät

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena kahdessa osatutkimuksessa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla osana Rehtoribarometri-tutkimusta. Haastatteluja tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Analyysi eteni osin teorian ohjaamana, mutta pysyi avoimena aineistosta nouseville havainnoille. Tulosten jäsentämisessä hyödynnettiin sosiaalisen tuen näkökulmaa sekä ekologista systeemiteoriaa rehtorien työn eri tasojen ja arjen kokemusten ymmärtämiseksi.

Tulokset ja johtopäätökset

Tulokset tuovat esiin, että rehtorien työssä keskeistä on jatkuva tasapainoilu erilaisten odotusten, vaatimusten ja käytettävissä olevien resurssien välillä. Työ ei muotoudu vain yksilön toiminnan kautta, vaan rakentuu vahvasti suhteessa ympäröiviin olosuhteisiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rehtorien työn tukeminen edellyttää sekä arjen yhteistyön vahvistamista että rakenteellisia ratkaisuja, jotka huomioivat koulujen erilaiset toimintaympäristöt ja tukevat kestävää työskentelyä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten sosiaalinen tuki ja toimintaympäristö yhdessä muovaavat johtamistyötä. Se tekee näkyväksi arjen työn reunaehtoja, jotka jäävät usein tarkastelun ulkopuolelle. Tuloksia voidaan hyödyntää rehtorien työn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä, mutta myös laajemmin esihenkilötyössä, jossa työ rakentuu monimutkaisissa ja muuttuvissa toimintaympäristöissä sekä erilaisissa organisaatioissa. Samantyyppistä tutkimusotetta voidaan hyödyntää myös muissa konteksteissa.

Aineisto

EDUCA Flagship Newsletter Avaa

Tiivistelmä Avaa