Pidempään töissä – tutkimus työuran pituudesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä ikääntyvillä kuntatyöntekijöillä

Tiivistelmä

Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää 1) ikääntyneen kuntatyöntekijän työhön, terveyteen ja elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä, jotka ennustavat laskennallista eläkeikää pidempää työuraa, 2) työssään jatkavien työntekijöiden odotuksia työstä ja eläkkeellä olosta eläkeiän lähestyessä ja sen jälkeen, 3) auttaako työuran pidentäminen pysymään terveenä ja toimintakykyisenä verrattuna niihin, jotka vastaavassa iässä ovat siirtyneet vanhuuseläkkeelle.
Hanke pohjautuu Finnish Retirement and Aging (FIREA) – seurantatutkimukseen, jossa ikääntyviä kuntatyöntekijöitä (n=6,200) seurataan vuosittaisilla kyselyillä ennen ja jälkeen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymistä (www.utu.fi/firea). Tutkimusaineiston analysoinnissa käytetään pitkittäisaineistoon soveltuvia tilastollisia menetelmiä sekä avointen kysymysten osalta laadullisia tutkimusmenetelmiä.

Hanke tuottaa uutta ja ajantasaista tietoa paitsi yksilön ja työhön liittyvien tekijöiden ja työuran pidentämisen välisistä yhteyksistä, myös työn merkityksestä ikääntyneiden ihmisten terveyden ja toimintakyvyn tukijana. Tulokset julkaistaan suomenkielisissä ja kansainvälisissä tutkimusjulkaisuissa sekä Työsuojelurahaston nettisivuilla julkaistavassa loppuraportissa. Tulokset ovat käytettävissä loppuvuodesta 2020.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sari Stenholm

Tiedote

Työuran pidentämisen taustalla monia työhön ja yksityiselämään liittyviä tekijöitä

Tiivistelmä

Tavoitteena oli 1) tunnistaa työuran pidentämisen ennustetekijöitä; 2) selvittää, miten työuran pidentäminen on yhteydessä terveyden kehitykseen henkilökohtaisen eläkeiän jälkeen. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat suomalaiset kuntatyöntekijät, joita on seurattu vuosittaisilla kyselyillä ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen. Työuran pidentäjillä oli hyvä terveys ja työkyky, mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin sekä kokoaikaisesti työskentelevä puoliso todennäköisemmin kuin niillä työntekijöillä, jotka jäivät eläkkeelle henkilökohtaiseen eläkeikään mennessä. Miehet pidensivät työuraansa yli henkilökohtaisen eläkeiän todennäköisemmin kuin naiset. Pidentäjien ja ei-pidentäjien terveys ja toimintakyky eivät eronneet eläkeiän jälkeen.

Lähtökohdat

Työurien pidentäminen on ollut keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite 2000-luvulla ja Suomessa onkin tutkittu runsaasti yli 50-vuotiaiden työhön osallistumista. Suuri osa tutkimuksesta on kuitenkin kohdentunut ennenaikaista työelämästä poistumista ennustaviin tekijöihin ja vähemmän tiedetään tekijöistä, jotka edesauttavat tai ehkäisevät työelämässä jatkamista yli henkilökohtaisen eläkeiän. Tutkimushankkeen tavoitteena oli tunnistaa työuran pidentämisen ennustetekijöitä ja terveysseuraamuksia.

Aineisto

Tutkimushanke pohjautuu Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging (FIREA) –tutkimusaineistoon. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat suomalaiset kuntatyöntekijät, joiden henkilökohtainen eläkeikä täyttyi vuosina 2014–2019, joita on seurattu vuosittaisilla kyselyillä ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen (n=4263). Tieto henkilökohtaisesta eläkeiästä on saatu Kevasta.

Menetelmät

Hankkeessa hyödynnettiin toistomitattuja kyselyaineistoja, jotka sisälsivät tietoa tutkittavien terveydestä, elintavoista, perhetilanteesta, sosiaalisista suhteista sekä työhön liittyvistä tekijöistä. Tutkimuskysymyksiin vastattiin hyödyntämällä pitkittäisaineistoon soveltuvia tilastoanalyysimenetelmiä. Hankkeessa hyödynnettiin tutkittavien avovastauksia liittyen eläkeodotuksiin ja -kokemuksiin. Aineisto analysoitiin käyttämällä kvalitatiivisen tutkimuksen sisällönanalyysimenetelmää.

Tulokset ja johtopäätökset

Työuran pidentäjillä oli hyvä terveys ja työkyky, hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin sekä kokoaikaisesti työskentelevä puoliso todennäköisemmin kuin niillä työntekijöillä, jotka jäivät eläkkeelle henkilökohtaiseen eläkeikään mennessä. Miehet pidensivät työuraansa yli henkilökohtaisen eläkeiän todennäköisemmin kuin naiset. Pidentäjien ja ei-pidentäjien terveys ja toimintakyky eivät eronneet henkilökohtaisen eläkeiän jälkeen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimushankkeen tulokset korostavat hyvän terveyden ja työkyvyn lisäksi työaikoihin vaikuttamisen mahdollisuuksien sekä puolison työtilanteen merkitystä työurien pidentämisessä. Terveyteen ja työhön liittyviin tekijöihin olisi tärkeä kiinnittää huomiota ja löytää keinoja joustavampiin työskentelymahdollisuuksiin sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen eläkeiän lähestyessä.

Aineisto

Sari Stenholm, Saana Myllyntausta, Prakash KC, Jaana Pentti, Marianna Virtanen, Jussi Vahtera. Pidempään töissä: Tutkimus työuran pituudesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Loppuraportti. Turun yliopisto.

ISBN 978-951-29-8297-4 (Sähköinen) Avaa