Pirstoutuvatko työurat?

Tiivistelmä

Globaalin kilpailun ja teknologisen kehityksen seurauksena työn sisällöt ja toimialat ovat alati muutoksessa, jopa murroksessa. Osassa arvioita puhutaan ammattien katoamisesta, toisissa muistutetaan robotteja pelätyn jo vuosikymmeniä. Muutos osuu monin tavoin teollisuuden vientialoihin, joiden työntekijöiltä vaaditaan yhä pidemmälle erikoistunutta osaamista ja jatkuvaa muutosvalmiutta. Uudet työpaikat syntyvät joko aiempaa korkeammalle tai matalammalle osaamistasolle. Arvioimme näiden työn muutosten vaikutuksia työntekijöiden työuriin. Kysymme, miten työurat ovat kehittyneet teollisuusaloilla ja eri koulutustasoilla viime vuosikymmeninä verraten kaikkiin työikäisiin. Aineistomme, Tilastokeskuksen työntekijä–työnantaja-aineisto FLEED seuraa vuodesta 1988 alkaen jokaista kunakin vuonna työikäiseen väestöön tullutta henkilöä vuoteen 2014 saakka. Tutkimme metsä-, metalli- ja kemian alojen palkansaajien työllisyyttä, tuloja, työpaikan ja toimialan vaihtoja sekä uudelleenkouluttautumista eri koulutustasoilla. Kysymme myös, näkyvätkö tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit, jotka ennakoivat yritysten uudistumista, työntekijöiden myönteisenä urakehityksenä. Analyysit suunnitellaan ja tuloksista keskustellaan työmarkkinajärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa. Tulokset tuottavat toimiala- ja koulutustasokohtaista pitkittäistä tietoa työurista. Tulokset julkaistaan syksyllä 2020 artikkelikokoelmana Työurat teknologisen murroksen teollisuustoimialoilla sekä tieteellisinä julkaisuina.

Hankkeen vastuuhenkilö

Satu Ojala

Tiedote

Pirstoutuvatko teollisuustyöntekijöiden työurat?

Tiivistelmä

Vastaamme julkisuudessa usein esitettyyn käsitykseen työurien aiempaa suuremmasta epävakaudesta. Tutkimustulokset perustuvat yritysten ja työntekijöiden FOLK-kokonaisrekisteriaineistoon, yritystilastoihin ja teollisuuden asiantuntijoiden haastatteluihin. Työuria tarkastelemme työllisyyden, työtulojen kehityksen, työpaikka- ja toimialaliikkuvuuden sekä uudelleenkouluttautumisen näkökulmista. Työurat eivät ole Suomessa keskimäärin heikentyneet. Kuitenkin naisten ja matalasti koulutettujen työurat ovat heikommat: työllisyys epävakaampaa ja palkkakehitys kehnompaa. Työurien tasa-arvo ei ole eri ikäkohorttien välillä edistynyt. Yritysten investoinnit aineettomaan pääomaan vaikuttavat niin yrityksen kuin sen henkilöstönkin tulevaan menestykseen.

Lähtökohdat

Pirstoutuvatko työurat? -hanketta motivoi viime vuosien vilkas keskustelu työn murroksesta. Tässä keskustelussa on kannettu huolta teknologisesta työttömyydestä ja työikäisen väestön uudelleenkouluttamisesta työelämän muuttuvia vaatimuksia vastaavaksi. Tavoitteemme oli analysoida, pitävätkö olettamat paikkansa. Kysyimme, miten ja kenen työurat ovat muuttuneet 1980-luvulta nykypäivään. Keskityimme erityisesti teknologisen kehityksen kannalta keskeisiin teknologia-, kemian- ja metsäteollisuuteen.

Aineisto

Keräsimme ensinnäkin teollisuustoimialojen työnantaja- ja työntekijäliittojen toimiala-asiantuntijoiden haastatteluaineiston. Haastateltavina oli Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden, Kemianteollisuuden, Ammattiliitto PRO:n sekä Teollisuusliiton asiantuntijoita. Toiseksi, tärkein aineistomme oli Tilastokeskuksen kokonaisrekisteri FOLK, joka kattaa laajasti sekä yritys-, toimipaikka- että työntekijätasoista vuosittaista tietoa.

Menetelmät

Haastatteluaineistoja analysoimme sisällön- sekä kehysanalyysein. Tilastoaineistoa erittelimme kuvailevin analyysein, tavanomaisilla monimuuttujamenetelmillä sekä vaativilla kaltaistamisanalyyseilla, monitasomalleilla ja sekvenssianalyyseilla. Yritys-henkilöstö-aineistojen yhdistäminen ja analyysi edellyttivät aineiston erityisen rakenteen huomiointia; henkilöstö ryvästyy yritystasolle. Yritysaineistoista T&K-paneeli oli kattava vain yli 10 henkilöä työllistäville yrityksille.

Tulokset ja johtopäätökset

Työlliseksi kiinnittymisellä mitattuina työurat eivät ole juuri muuttuneet sitten 1980-luvun lopun. Teollisuustyöntekijöillä työttömyys on eri kohorttien uraseurannoissa vähäistä. Samaan aikaan kun työllisten aikuisten työurille kiinnittyminen on vakaata, toimiala- ja työpaikkaliikkuvuus on korkeaa: työurilla on liikkuvuutta eli dynamiikkaa. Kuitenkin erot eri työntekijäryhmien työurilla ovat huomattavat ja säilyvät kohortilta toiselle. Naisten ja matalasti koulutettujen työurat ovat heikommat.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hankkeen tulosten mukaan työmarkkinat eivät ole murroksessa vaan hallittavassa, alituisessa muutoksessa, jota teknologinen kehitys ajaa – kuten aiemminkin. Työ- ja koulutuspolitiikassa voidaan edetä hätiköimättä ja suunnitelmallisesti. Toimialoille ja työpaikoille hankkeen viesti on samaan aikaan, että naisten, parisuhteetta elävien ja matalammin koulutettujen työurien tasa-arvokehitys on yhä kesken ja edellyttää toimia ansioerojen tasaamiseksi ja aikuiskoulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.

Aineisto

Toimittaneet Satu Ojala ja Pasi Pyöriä. Pirstoutuvatko työurat?Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa. Loppuraportti. Tampereen yliopisto. 2020.
ISBN 978-952-359-029-8 (painettu, nid.)
ISBN 978-952-359-028-1 (pdf) Avaa

Ojala, esitys 11.12.2020, hankkeen keskeisiä tuloksia Avaa

Tiivistelmä ja policy brief Avaa

Pyöriä, esitys 11.12.2020, Yritysinvestoinnit ja työurat Avaa

Pyöriä, Ojala & Nätti Työelämän muutokset ajassamme Teoksessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-006-9 Avaa