Pitkäkestoinen COVID-19 ja työkyky – merkkiaineiden kartoittaminen geenien toimintaa tutkimalla

Tiivistelmä

Pitkäkestoisia oireita esiintyy 10-30 %:lla aikuisista COVID-19 infektion jälkeen. Oireena on uupumusta ja neurokognitiivisia oireita, jotka haittaavat työ- ja toimintakykyä. Tilan tunnistamiseen ei ole diagnostisia testejä ja biologiset mekanismit tunnetaan puutteellisesti. Tässä hankkeessa tunnistamme pitkäkestoiseen COVID-19 oireiluun liittyviä merkkiaineita ja mekanismeja geenien toimintaa tutkimalla sekä oireiden vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn sekä työhön paluuseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hille Suojalehto

Tiedote

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden merkkiaineet ja potilaiden työhönpaluu

Tiivistelmä

Hanke selvitti koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismeja, potilaiden työ- ja toimintakykyä sekä työhönpaluuta. Osallistujat olivat pitkäaikaisoireista kärsiviä potilaita, koronainfektiosta normaalisti toipuneita ja terveitä henkilöitä.
Geenien ilmenemisessä havaittiin vain vähän eroja ryhmien välillä. Pitkäaikaisoireista kärsivien potilaiden toimintakyky oli merkittävästi heikentynyt. He kokivat tärkeäksi kuulluksi tulemisen työpaikalla, terveydenhuollossa, perheessä ja korvausjärjestelmän silmissä.
Kyseessä on monitekijäinen ilmiö, jonka kuntoutus vaatii kokonaisvaltaista lähestymistä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Työkyvyn, toimintakyvyn ja työhön paluun itsearviointilomake tuotettiin työterveyshuollon tueksi.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Hanke käynnistyi koronaviruspandemian keskellä syksyllä 2021. Tuolloin arvioitiin jopa 30 % koronavirusinfektion sairastaneista oireilevan pitkäaikaisesti. Totesimme, että pitkäaikaisoireiden mekanismeja ei tunneta, eikä näiden potilaiden työkyvystä ja työhön paluusta ole juuri tietoa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismeja geeninen toimintaa tutkimalla sekä potilaiden työ- ja toimintakykyä sekä työhönpaluuta.

Aineisto

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismitutkimukseen osallistui 54 pitkäaikaisoireista kärsivää potilasta, 57 normaalisti koronainfektiosta toipunutta verrokkia sekä 63 tervettä verrokkia.
Laadulliseen työhönpaluun haastattelututkimukseen osallistui 28 pitkäaikaisoireista kärsivää potilasta, joilla oli ajankohtainen aktiivinen työsuhde.
Pitkäaikaisoireista kärsivät potilaat rekrytoitiin HUSin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalta.

Menetelmät

Tutkimushenkilöille tehtiin suorituskykyä mittaavia kliinisiä tutkimuksia, kyselylomakkeella kartoitettiin työtilannetta, terveyshistoriaa, oireita, työ- ja toimintakykyä ja elämänlaatua. Lisäksi kliinisiä tietoja kerättiin HUSin tietoaltaasta. Verinäytteestä arvioitiin mm. geenien ilmenemistä valkosoluissa. Tietoja analysoitiin tilastollisesti.
Laadullinen työhönpaluututkimus perustui puolistrukturoituun haastatteluun ja analysoitiin induktiivisella menetelmällä.

Tulokset ja johtopäätökset

Geenien ilmenemisessä havaittiin vain vähäisiä eroja ryhmien välillä. Osalla miespotilaista havaittiin eroja toipuneisiin verrattuna. Potilaiden toimintakyky oli merkittävästi heikentynyt. Tämä monitekijäinen ilmiö vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa kuntoutuksessa.
Potilaat kokivat tärkeäksi kuulluksi tulemisen työpaikalla, terveydenhuollossa, perheessä ja korvausjärjestelmän silmissä. Potilaan, terveydenhuollon ja työnantajan välinen yhteistyö on olennaista potilaiden tukemisessa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireet voivat aiheuttaa merkittävän työ- ja toimintakyvyn haitan. Tilan toteamiseen ei voida kehittää diagnostista testiä, vaan oireiden ja taustatekijöiden moninaisuus vaatii oireiden alkamisen ja kehittymisen, oirekuvan, sekä oireiden kartoituksen ja muiden mahdollisten taustasyiden poissulkemisen.
Hankkeessa tuotettiin Työkyvyn, toimintakyvyn ja työhön paluun itsearviointilomake työterveyshuollon tueksi, jota voidaan hyödyntää myös muissa potilasryhmissä.

Aineisto

Harri Alenius, Helsingin yliopisto, Mari Kanerva, Tyks, Piia Karisola, Helsingin yliopisto, Kirsi Kvarnström, HUS, Helena Liira, HUS, Aleksandra Sulg, HUS, Hille Suojalehto, Työterveyslaitos, Mikko Varonen, HUS, Aki Vuokko, Työterveyslaitos. Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden merkkiaineet ja potilaiden työhönpaluu. Loppuraportti. 2024. Työterveyslaitos.
ISBN 978-952-391-185-7 (PDF) Avaa

Työkyvyn toimintakyvyn ja työhön paluun itsearviointilomake Avaa

Julkaisuluettelo Avaa