Pitkäkestoinen COVID-19 ja työkyky – merkkiaineiden kartoittaminen geenien toimintaa tutkimalla

Tiivistelmä

Pitkäkestoisia oireita esiintyy 10-30 %:lla aikuisista COVID-19 infektion jälkeen. Oireena on uupumusta ja neurokognitiivisia oireita, jotka haittaavat työ- ja toimintakykyä. Tilan tunnistamiseen ei ole diagnostisia testejä ja biologiset mekanismit tunnetaan puutteellisesti. Tässä hankkeessa tunnistamme pitkäkestoiseen COVID-19 oireiluun liittyviä merkkiaineita ja mekanismeja geenien toimintaa tutkimalla, sekä oireiden vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn sekä työhön paluuseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Harri Alenius

Tiedote

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden merkkiaineet ja potilaiden työhönpaluu

Tiivistelmä

Tutkimus selvitti koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismeja transkriptomiikan avulla sekä potilaiden työ- ja toimintakykyä. Osallistujina oli 54 pitkäaikaisoireista kärsivää, 57 toipunutta ja 63 tervettä verrokkia. Geeniekspressioanalyysissä havaittiin miehillä 11 geeniä, joiden ilmentyminen poikkesi merkittävästi. Geenit liittyivät rauta-aineenvaihduntaan, ja löydös vaatii jatkotutkimuksia. WHODAS 2.0 -kysely ja kävelytesti osoittivat pitkäaikaisoireiden heikentävän toimintakykyä, erityisesti oheissairauksien, ahdistuksen ja masennuksen yhteydessä. Työhönpaluu edellyttää potilaiden, terveydenhuollon ja työnantajien yhteistyötä sekä kokonaisvaltaista kuntoutusta.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Tutkimushankkeemme suunnittelu käynnistyi koronaviruspandemian keskellä syksyllä 2021. Kimmokkeen tutkimus sai, kun julkisuudessa arvioitiin jopa 30 % koronavirusinfektion sairastaneista oireilevan pitkäaikaisesti ja oireilulla ennustettiin olevan merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Totesimme, että koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismeja ei tunneta, eikä potilaiden työkyvystä ole juuri tietoa. Hanke toteutettiin Helsingin yliopiston, HUSin ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä.

Aineisto

Tutkimukseen osallistui 18–65-vuotiaita, vähintään kahdesti rokotettuja henkilöitä. Long-covid-ryhmässä oli vuonna 2022 varmistettuja COVID-19-infektion sairastaneita, joilla oli kolmen kuukauden jälkeen jatkuvia oireita. Toipuneet-ryhmä koostui infektioista täysin toipuneista, jotka rekrytoitiin HUSin ja Työterveyslaitoksen tutkimuksista. Kontrolliryhmässä olivat henkilöt, joilla ei ollut todettua COVID-19-infektiota. Osallistujat rekrytoitiin HUSin ja sosiaalisen median kautta.

Menetelmät

Tutkimuksessa käytettiin kliinisiä mittauksia, kuten hallitsevan käden puristusvoiman mittausta ja kuuden minuutin kävelytestiä. Oireita, elämänlaatua, toimintakykyä ja työkykyä arvioitiin standardoiduilla kyselyillä (esim. WHODAS 2.0, PHQ-9, GAD-7, ISI). RNA-sekvensointi suoritettiin PBMC-näytteistä, ja analyysit sisälsivät transkriptomiikan sekä biologisten reittien rikastumisen arvioinnin. Työkykyä ja työhön paluuta kartoitettiin laadullisilla haastatteluilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Geeniekspressioanalyysissä havaittiin vähäisiä eroja ryhmien välillä, mutta pitkäaikaisoireista kärsivien miespotilaiden ryhmässä tunnistettiin 11 geeniä, joiden ilmentyminen erosi merkittävästi toipuneista. Geenit liittyivät luuytimen punasoluihin ja rauta-aineenvaihduntaan. Pitkäaikaisoireet heikensivät toimintakykyä merkittävästi, ja oheissairaudet lisäsivät rajoituksia. Tulokset osoittavat, että pitkäaikaisoireet ovat monitekijäinen ilmiö, joka vaatii kokonaisvaltaista kuntoutusta.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Geeniekspressiotutkimukset mahdollistavat biomarkkereiden kehittämisen pitkäaikaisoireiden tunnistamiseksi ja kohdennetun kuntoutuksen tukemiseksi. Ne syventävät ymmärrystä oireiden biologisista mekanismeista, erityisesti sukupuolieroista, ja tukevat yksilöllisiä työkyvyn arviointi- ja palauttamisstrategioita. Tulokset osoittavat, että pitkäaikaisoireet ovat monitekijäinen ilmiö, joka vaatii kokonaisvaltaista kuntoutusta ja työkyvyn tukemista.

Aineisto

Harri Alenius, Helsingin Yliopisto, Mari Kanerva, Tyks, Piia Karisola, Helsingin Yliopisto, Kirsi Kvarnström, HUS, Helena Liira, HUS, Aleksandra Sulg, HUS, Hille Suojalehto, Työterveyslaitos, Mikko Varonen, HUS, Aki Vuokko,Työterveyslaitos. Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden merkkiaineet ja potilaiden työhönpaluu. Pitkäkestoinen COVID-19 ja työkyky – merkkiaineiden kartoittaminen geenien toimintaa tutkimalla. 2024. Työterveyslaitos.
ISBN 978-952-391-185-7 (PDF) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa