Pitkittyneen ja toistuvan alaselkäkivun hallinta työterveyshuollossa -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Alaselkäkipuun liittyy eriasteista toimintakyvyn sekä elämänlaadun alenemista. Työterveyshuollon tavoite on työkykyriskien varhainen havainnointi ja hyvän työkyvyn ylläpitäminen. Alaselkäoireiden varhainen havainnointi on kuitenkin ollut puutteellista ja hoitokäytäntö vaihtelee. Työterveyshuollon ympäristössä toteutettuina, laadukkaita satunnaistettuja interventiotutkimuksia (RCT) on hyvin vähän.
Lähetimme kohdeyrityksen henkilöstölle (n=2480) alaselkäoireita kartoittavan kyselyn. Vastausten (71 %) perusteella valittiin ns. subakuutin alaselkäkivun selkäkohortti (505), joka jaettiin kivun intensiteetin mukaan edelleen kahteen alikohorttiin (Mild; Moderate). Toteutimme molemmissa alikohorteissa satunnaistetun kuntoutus- ja itsehoitointervention. Interventioiden tulokset on julkaistu aiemmin.
Jo ennen satunnaistamista interventioryhmiin, selkäkohortista poimittiin satunnaisotannalla kaksi luonnollisen seurannan ryhmää (NCmild ; NCmoderate). NC-ryhmät ovat verrannollisia molempien alikohorttien interventioryhmiin, vastaavasti. NC-ryhmiin ei ole kohdistettu ohjantaa tai kuntoutustoimenpiteitä, mutta henkilöt ovat saaneet hakea apua työterveyshuollosta, koetun tarpeen mukaan.
Tämän hankkeen tavoite on selvittää em. satunnaistettujen interventioryhmien välinen kustannusvaikuttavuus sekä interventioryhmien vaikuttavuus (kipu, toimintakyky, sairauspäivät) suhteessa luonnollisen seurannan NC-ryhmiin molemmissa alikohorteissa.
Hankkeen tulokset valmistuvat kevääseen 2015 mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jarmo Rantonen

Tiedote

Interventiotutkimus rohkaisee työterveyshuoltoa havainnoimaan alaselkäoireita aiemmin

Työikäisten alaselkäkivusta seuraa muun muassa sairauspoissaoloja, heikentynyttä työ- ja toimintakykyä ja myös pysyvää työkyvyttömyyttä. Pian valmistuva väitöskirja rohkaisee työterveyshuoltoa havainnoimaan alaselkäoireita aiemmin. 

Alaselkäkipuun liittyy paljon eriasteista toimintakyvyn sekä elämänlaadun alenemista. Alaselkäkipua esiintyy lähes kaikilla ihmisillä elämän jossain vaiheessa. Noin kolmasosalla väestöstä alaselkäkipu toistuu tai pitkittyy ja oireet kroonistuvat noin 10 % ihmisistä. Sairauden hoito, sekä alentunut työ- ja toimintakyky aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle, yhteisöille, työnantajille ja yksilöille.

Alaselkäoireiden varhainen havainnointi on kuitenkin puutteellista ja hoitokäytäntö vaihtelee. Työterveyshuollolla ei ole ollut systemaattisia keinoja alaselkäkivun ennaltaehkäisyyn, havainnointiin tai luokitteluun.

Apulaisylilääkäri Jarmo Rantonen tarkastelee väitöskirjassaan työterveyshuollon mahdollisuuksia pitkittyneen ja toistuvan alaselkäkivun hallintaan. Työsuojelurahasto on tukenut Rantosen väitöskirjatyötä tutkijastipendillä.

Neljä interventiotutkimusta aidossa työterveyshuollon toimintaympäristössä

Rantosen väitöskirja sisältää neljä interventiotutkimusta aidossa työterveyshuollon toimintaympäristössä suuressa teollisuuslaitoksessa. Satunnaistettujen ja kontrolloitujen vertailututkimusten avulla selvitettiin, kuinka työikäisten alaselkäkipua voidaan havainnoida varhemmin, luokitella oireita ja estää niiden paheneminen.

Lisäksi tutkimuksissa selvitettiin, voidaanko varhaisilla kuntoutusinterventioilla vähentää selkäsairaudesta johtuvien sairauspoissaolojen ilmaantuvuutta ja terveydenhuollon kustannuksia suomalaisessa työterveyshuollossa.

Interventiotutkimusten tulokset rohkaisevat Rantosen mukaan havainnoimaan alaselkäoireita aiemmin, luokittelemaan oireilevia oirekuvan perusteella ja korostamaan itsehoitoa.

Rantosen väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa työterveyshuollon lisäksi myös perusterveydenhuollossa.

Toimittaja
Joanna Sinclair

Aineisto

Rantonen, Jarmo. 2019. Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5659-4 Avaa