Prekaarityö hoitotyössä. Kansainvälinen yhteistyö hoitotyön prekaarien ulottuvuuksien kartoittamiseksi.

Tiivistelmä

Prekaarityö on yleistynyt hoitotyössä säästötoimien, sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkojen yksityistämisen ja kasvavan työtaakan vuoksi. Lisäksi hoitoalalla työoloja heikentää kasvava henkilöstöpula. Tutkimushankkeessa tarkastellaan prekaarityötä, kutsumusta, terveyttä ja työhyvinvointia hoitoalalla Suomessa ja Belgiassa. Hankkeessa kehitetään, testataan ja validoidaan uusi hoitotyöspesifinen prekaarityön mittari.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marja Hult

Tiedote

Kansainvälinen yhteistyö hoitotyön prekaarien ulottuvuuksien kartoittamiseksi

Tiivistelmä

Prekaarityö on yleistynyt hoitotyössä säästötoimien, yksityistämisen, lisääntyvän määräaikaisen työn ja kasvavan työtaakan vuoksi. Tutkimushankkeessa kehitettiin ja testattiin uusi hoitotyöspesifinen prekaarityön mittari. Mittarilla kerättiin aineistoa hoito- ja hoiva-alojen työntekijöiltä Suomessa (n=4575) ja Belgiassa (aineistonkeruu meneillään). Suomalainen aineisto osoitti, että suurimpia puutteita oli täydennyskoulutuksen toteutumisessa ja työtehtäviin ja -aikoihin vaikuttamisessa. Lisäksi työntekijät kokivat olevansa haavoittuvassa asemassa johtuen autoritaarisesta johtamisesta. Mittarilla voidaan osoittaa prekaarityön ulottuvuuksia hyvinvointialueilla ja organisaatioissa, ja toteuttaa kehittämistoimia.

Lähtökohdat

Työntekijäpulan lisäksi hoitoalalla yleistyvät prekaarit työsuhteet ja työolot, jotka johtuvat jatkuvista tiukoista säästötoimista, terveys- ja sosiaalipalveluiden yksityistämisestä ja kasvavasta työtaakasta. Prekaarityö on moniulotteinen ilmiö, jossa ongelmia kohdistuu työsuhteiden kestoon, työntekijän valtuuksiin ja ammatilliseen järjestäytymisoikeuteen, palkkatasoon, haavoittuvaan asemaan, työntekijän oikeuksiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin ja oikeuksien toteutumiseen työpaikalla.

Aineisto

Hankkeessa kerättiin kyselyaineisto prekaarityön arviointiin hoitotyöhön sopivaksi muokatulla mittarilla sosiaali- ja terveysalojen työntekijöitä edustavan ammattiliiton jäseniltä (n=4575) keväällä 2023. Vastaavaa aineistoa kerätään myös Belgiassa niin ikään hoitotyöntekijöitä edustavien ammattiliittojen kautta.

Menetelmät

Prekaarityön mittaria (Employment Precariousness Scale) muokattiin paremmin soveltuvaksi hoitotyöhön. Prekaarityön osa-alueiden yhteyttä mielenterveyteen analysoitiin regressioanalysilla. Kyselyssä oli lisäksi mm. mielenterveyttä, väkivallan kokemista, eettistä stressiä ja psykologista turvallisuutta käsitteleviä kysymyksiä. Avoimella kysymyksellä kerättiin laadullista aineistoa em. teemoista (586 vastausta).

Tulokset ja johtopäätökset

Tulokset osoittavat, että prekaarityö on todellinen huolenaihe hoitotyössä, johon on puututtava organisaatioissa ja päätöksenteossa. Ulottuvuuksista korostuivat puutteet täydennyskoulutuksen toteutumisessa ja työtehtäviin ja -aikoihin vaikuttamisen mahdollisuuksissa. Erityisesti haavoittuvuus huonon johtamisen tuloksena on tekijä, johon lienee helpoin puuttua esihenkilöiden tietoisuutta ja koulutusta lisäämällä. Myös työntekijöiden lakisääteisistä oikeuksista on pidettävä kiinni.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Prekaarityötä hoitoalalla on tutkittu toistaiseksi vähän, eikä sen erityisulottuvuuksia ole aiemmin määritelty. Prekaarityön ulottuvuudet hoitotyössä pystytään mittarin avulla täsmällisesti osoittamaan, jolloin kehittämistoimia voidaan suunnata näyttöön perustuen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajalti hyvinvointialueilla ja organisaatioissa, kun kehitetään eettisesti kestävää ja hyvinvointia tukevaa hoitotyötä, jolla on veto- ja pitovoimaa.

Aineisto

Kansainvälinen yhteistyö hoitotyön prekaarien ulottuvuuksien kartoittamiseksi. Loppuraportti Avaa