Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla työkyvyn ylläpitämisessä, ennakoinnissa ja ennaltaehkäisyssä

Hanketiedot

Hankenumero
118091

Hakija
Työterveyslaitos

Toteuttaja
Työterveyslaitos

Lisätietoja
Ari-Pekka Rauttola
ari-pekka.rauttola@ttl.fi

Toteutusaika
1.6.2018 - 20.12.2019

Työsuojelurahaston päätös
26.3.2018
42 500 euroa

Kokonaiskustannukset
71 343 euroa

Tulokset valmistuneet
20.12.2019

Tiivistelmä

Hankkeen vastuuhenkilö

Ari-Pekka Rauttola

Tiedote

Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla

20.12.2019

Tiivistelmä

Puettavaan teknologian käytöstä työterveyshuolloissa ei ole yhtenäistä käsitystä, suosituksia eikä näyttöjä hyödyistä. Selvityksessä kuvataan puettavan teknologian käytön nykytilanne työterveyshuollossa, työpaikoilla ja vakuutusyhtiöissä sekä selvittää tarpeita ajatellen tulevaa kehitystä.
Puettavaa teknologiaa käytetään eniten terveyden ja elintapojen mittaamiseen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Valtaosa tehdyistä mittauksista on kertaluontoisia, Käytön kattavuus kohdeorganisaatioiden sisällä ei ole erityisen suurta. Mittauksia toteutetaan sekä yksilö että ryhmäarviointeina. Selkeälle toimintaohjeelle tai prosessikuvaukselle olisi tarvetta.

Lähtökohdat

Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata puettavan teknologian käytön nykytilanne (vuonna 2019) työterveyshuollossa, työpaikoilla ja vakuutusyhtiöissä sekä selvittää tulevaisuuden visioita ja tarpeita. Selvityksen tuloksiin ja kirjallisuuteen nojautuen hankkeessa tehtiin valtakunnalliset suositukset teknologioiden käytöstä työterveyshuolloissa ja työpaikoilla.

Aineisto

Työterveyshuoltoihin lähetetiin sähköinen Webropol-kysely. Kyselyn jakelussa käytettiin julkista linkkiä, jota jaettiin yhteensä 232 yhteyshenkilölle, jotka toimivat joko työterveyshuollossa tai työterveyshuollon asiakasjärjestöissä.
Teema haastattelujen osalta kontaktoitiin 38 henkilöä, joista tutkimuksessa kuultiin kuusi teknologiayrityksen edustajaa, kuusi työterveyshuollon edustajaa, kuusi henkilöstöjohtajaa ja kuusi vakuutusyhtiön edustajaa.

Menetelmät

Kvantitatiivinen aineisto on luokiteltu ja analysoitu suorina jakaumina sekä ristiintaulukoituna. Kvalitatiivinen aineisto luokiteltiin haastatteluteemojen ja – ilmaisujen mukaisesti ryhmiin. Kerrontaa ja ilmaisuja luokiteltiin, kunnes aineisto vastasi tutkimuskysymyksiin. Kysely- ja haastatteluaineistot tulokset esitettiin selvityksessä rinnakkain tutkimuskysymysten mukaisesti.

Tulokset ja johtopäätökset

Kaikkien tahojen tulee olla selvillä mittaamisen tavoitteista.  Eettisiin kysymyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mittausten tulee olla tarkkoja, toistettavia ja käyttökohteiden tulee olla perusteltuja. Mitatun tiedon ammattimaiseen tulkintaan ja prosesseihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.  Nykyisistä pistemäisistä mittauksista tulisi siirtyä pitempiin toistettaviin tai jatkuviin mittausjaksoihin. Kansallinen eri mittauksista tiedon yhteen kokoava tietoallas.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Selvityksessä on kuvattu puettavan teknologian nykytila työterveyshuolloissa ja yrityksissä. Tulosten mukaan teknologian käyttö ja kerätyn tiedon hyödyntäminen on vähäistä. Teknologioiden kehittyessä aineiston kerääminen helpottuu ja interventio tutkimusaineistojen saatavuus lisääntyy.
Suosituksissa otetaan kantaa miten voidaan edistää teknologia ratkaisujen käyttöönottoa ja niistä saavutettavia hyötyjä, jotta mittaamisen vaikuttavuusarvoa on helpompi jatkossa perustella.

Aineisto

Ari-Pekka Rauttola, Janne Halonen, Kristian Lukander, Tomi Passi, Arja Uusitalo, Saija Rauhamaa, Jussi Virkkala. Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. Työterveyslaitos. Helsinki. 2019. ISBN 978-952-261-910-5(nid.) ISBN 978-952-261-911-2(PDF) Avaa. https://oma.tsr.fi/api/projects/e4d38ca3-0d7f-4f4f-bf37-73915293db13/attachment/8fe1a15f-d2a3-475d-bb53-91f62478f412