Puhe vs. kehollinen osallistuminen: mikä ennustaa tyytyväisyyttä verkon kautta tapahtuvaan ryhmätyönohjaukseen?

Tiivistelmä

Esitys käsittelee Työsuojelurahaston rahoittaman ”Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla” (PhinGAIN) -tutkimuksen tuloksia. Aihe on tärkeä verkkovälitteisten tapaamisten lisääntyessä. Ohjattavien aktiivinen osallistuminen oli yhteydessä korkeampaan tyytyväisyyteen verkkovälitteisessä ryhmätyönohjauksessa. Kokonaisvaltainen kehollinen osallistuminen selitti tyytyväisyyttä enemmän kuin pelkkä puheen määrä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anu Tourunen

Tiedote

Kokonaisvaltainen kehollinen osallistuminen on tärkeää myös Zoomissa

Tiivistelmä

6th Joint European & UK SPR Chapters -konferenssissa esiteltiin alustavia tutkimustuloksia Työsuojelurahaston rahoittamasta ”Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla” (PhinGAIN) -tutkimushankkeesta . Tutkimus oli konsortiohanke Jyväskylän ja Oulun yliopistojen välillä, ja siinä tarkasteltiin mielenterveysalan ammattilaisten ryhmätyönohjausta Zoom-alustalla. Havaittiin, että kokonaisvaltainen kehollinen osallistuminen (full engagement) oli merkittävämpi istunnon tyytyväisyyden ennustaja kuin pelkkä puheen määrä. Konferenssissa esiteltiin myös hankkeessa kehitettyä menetelmää, joka mahdollistaa sykkeen mittaamisen kasvokuvavideoista.

Tausta

Koronapandemia on lisännyt etätapaamisten määrää merkittävästi, mutta tiedämme vielä vähän siitä, miten tehdä etäpalavereista hyödyllisiä ja vähentää niiden aiheuttamaa kuormitusta. Konferenssin teema käsitteli muuttuvaa maailmaa. Esityksen tavoitteena oli tuoda esiin uutta suomalaista tutkimusta, jossa tarkastellaan, mitkä tekijät vaikuttavat osallistujien tyytyväisyyteen etäryhmätyönohjauksessa.

Aineisto

Aineisto koostui 24 videoidusta etäryhmätyönohjauksesta. 32 mielenterveys- ja päihdehoidon ammattilaista jaettiin neljään 7-9 hengen ryhmään ja kukin ryhmä osallistui kuuteen Zoom-alustalla toteutettuun ryhmätyönohjaukseen. Osallistujat tallensivat istuntojen aikana myös omat kasvovideonsa ja mittasivat sykkeensä pulssioksimetrillä. Istuntojen jälkeen jokainen osallistuja täytti istunnon arviointilomakkeen.

Tulokset ja johtopäätökset

Noin 40 % aktiivisesta osallistumisesta oli ei-sanallista, esimerkiksi kasvonilmeiden ja nyökkäysten kautta. Tämä kokonaisvaltainen osallistuminen ennusti osallistujien tyytyväisyyttä istuntoon paljon paremmin kuin puheen määrä. Lisäksi havaittiin pieni ryhmä erityisen aktiivisia työnohjattavia (20%), jotka puhuivat ja osallistuivat enemmän kuin muut. Kehollinen osallistuminen on siis tärkeää myös etänä, ja se voi auttaa vähentämään kuormitusta sekä parantamaan työnohjauksen hyödyllisyyttä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tulokset syventävät ymmärrystämme etävuorovaikutuksesta ja auttavat kehittämään tapoja, joilla etäpalaverit voidaan tehdä osallistujille hyödyllisemmiksi sekä vähentää uupumusta (Zoom fatigue). Tutkimustuloksia voidaan soveltaa suomalaiseen työelämään, ja uusien menetelmien kehittäminen etäpalaverien kuormittavuuden vähentämiseksi voi vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja organisaatioiden tuottavuuteen.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa