Puupöly ja uusi sitova raja-arvo – vaikutetaanko tiedottamisella altistumiseen ja työoloihin?

Tiivistelmä

Kovapuupölyn eli lehtipuupölyn sitova raja-arvo laski vuoden 2020 alussa. Myös ASA-laki uudistuu ja vuoden 2020 alusta ilmoitusvelvollisuuden piiriin tulivat kaikki lehtipuupölylle altistuvat. Tiedottaminen muutoksista on tärkeää ja se tehostuu tutkimuksen ansiosta. Suomessa ei ole tehty altisteisiin kohdistuvia tutkimuksia puuta työstävässä teollisuudessa 2000-luvun alun jälkeen. Tietoa puupölylle altistumisesta on lähinnä suurilta sahoilta ja vaneritehtailta. Tutkimuksen tavoite on selvittää tiedottamisen vaikutusta puupölylle altistumiseen ja yritysten pölynhallinnan tasoon sekä saada puuttuvaa tietoa puupölylle altistumisesta puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa. Tutkimuksessa testataan Stoffenmanager®-mallinnusohjelman pölyosion soveltuvuutta puupölyaltistumisen arviointiin. Puupölytietoisuutta ja sen muutosta selvitetään kyselyllä. Kyselyyn vastanneiden joukosta valitaan kohdeyritykset, joissa tehdään työhygieeniset selvitykset ja mallinnusta ennen ja jälkeen tiedotuskampanjan. Tiedottaminen toteutetaan jaettavan materiaalin, internetin ja tiedotuskiertueen avulla sekä kohdeyrityksissä selvityskäynneillä ja palautetilaisuuksissa ja myös työsuojelutarkastajien tarkastuskäynneillä. Tiedottamisen uskotaan lisäävän yritysten tietoisuutta puupölyn hallinnasta ja vähentävän altistumista pölylle. Tuloksia hyödynnetään mm. palvelu- ja koulutustoiminnassa sekä työsuojelutarkastajien tarkastustoiminnassa. Tutkimus kartuttaa kokemusta altistumisen mallintamisesta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuula Liukkonen

Tiedote

Puupölystä tiedottamisen vaikutuksia tutkittu

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoite oli selvittää kyselyn ja puupölyselvitysten avulla tiedottamisen vaikutusta puupölylle altistumiseen ja työturvallisuuteen. Muut tavoiteet olivat: saada puuttuvaa tietoa puupölylle altistumisesta pk-sektorilta, testata Stoffenmanager®-työkalun soveltuvuutta puupölyaltistumisen mallintamiseen ja tuottaa ohjeistusta puupölyn hallinnasta. Kyselyyn vastaajista suurin osa sai lisätietoa puupölyasioista tiedotuskampanjasta. Tiedottamisen positiivista vaikutusta turvallisuusjohtamiseen tai puupölylle altistumiseen ei kuitenkaan pystytty selkeästi osoittamaan. Arvokasta tietoa saatiin pienten yritysten työsuojelun ja altistumisen tasosta. Lisäksi kehitettiin puupölyaltistumisen arviointiin malli ja päivitettiin puupölyopas.

Lähtökohdat

Suomessa arvioidaan noin 40 000 työntekijän altistuvan puupölylle. Vuoden 2020 alussa lehtipuupölyn sitova raja-arvo työpaikan ilmassa laski. Myös ASA-laki muuttui niin, että kaikki lehtipuupöly katsottiin syöpävaaralliseksi, ei vain tammen ja pyökin pöly, ja sille altistuvat työntekijät tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, vaikuttaako tiedottaminen uudesta lainsäädännöstä, puupölyn terveysvaikutuksista ja pölyn hallinnasta puupölylle altistumiseen ja työoloihin.

Aineisto

Työterveyslaitos (TTL) toteutti tutkimuksen. Rahoittajina toimivat Työsuojelurahaston ja TTL:n lisäksi Teollisuusliitto ry, Novart Oy ja Mirka Oy. Hankkeen aikana päivitettiin opas sekä laadittiin tietokortti puupölystä yhteistyöstä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Lisäksi Puuteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä AVI:en työsuojelun vastuualueet tukivat tutkimusta ja osallistuivat ohjausryhmään. Kyselyihin vastanneiden yritysten ja kohdetyöpaikkojen henkilöstön rooli oli merkittävä.

Menetelmät

Tiedottamisen vaikutusta selvitettiin Webropol-kyselyllä ja työhygieenisillä puupölyselvityksillä, jotka toteutettiin ennen ja jälkeen tiedotuskampanjan. Tietoa jaettiin tiedotteiden, haastattelujen, verkkosivujen, webinaarien, oppaan ja tietokortin avulla, joista tiedotettiin ensimmäiseen kyselyyn vastanneita ja ohjausryhmää sähköpostilla. Mittaustulosten ja Stoffenmanager-työkalulla mallinnettujen altistumisarvioiden pohjalta kehitettiin tarkentava malli puupölylle altistumisen arviointiin.

Tulokset ja johtopäätökset

Kyselyn mukaan 60% vastaajista oli saanut tarvitsemaansa lisätietoa puupölyasioista tiedotuskampanjan aikana. Tiedottamisen positiivista vaikutusta turvallisuusjohtamiseen tai puupölylle altistumiseen ei kuitenkaan pystytty selkeästi osoittamaan, vaikka yksittäisissä tekijöissä muutoksia todettiin. Tutkimuksella saatiin arvokasta tietoa pienten yritysten työsuojeluasioista ja altistumistasosta. Lisäksi kehitettiin puupölyaltistumisen arviointiin malli, jota tulee testata suuremalla aineistolla.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksessa saadut tiedot mikro- ja pk-yritysten turvallisuusjohtamisesta ovat osittain sovellettavissa myös muille toimialoille. Altistumisen arvioinnin mallia tulee kehittää soveltuvaksi myös muille altisteille kuin puupölylle altistumisen arviointiin. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään koulutustoiminnassa. Kerätty tieto puupölylle altistumisesta toimii taustatietona ja vertailuaineistona Työterveyslaitoksen ja muiden toimijoiden tulevissa puuteollisuun palveluselvityksissä.

Aineisto

Tuula Liukkonen, Tuula Räsänen. Pauliina Toivio, Arto Säämänen, Kimmo Sirén, Riikka Helenius, Tomi Kanerva. Puupöly ja uusi sitova raja-arvo – vaikutetaanko tiedottamisella altistumiseen ja työoloihin? Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2022.
ISBN 978-952-391-043-0 (PDF) Avaa