Rakennusalan työilmapiiri ja henkilöstön hyvinvointi 2011

Tiivistelmä

Työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin varmistaminen edellyttää, että työpaikoilla aktiivisesti pyritään edistämään työhyvinvointia ja työturvallisuutta tukevia toimintatapoja. Rakennusalan työilmapiiri ja henkilöstön hyvinvointi 2011 (RILMA)- hankkeen päätavoitteena on tuoda esille hyviä työkyvyn ylläpitoon ja sairauspoissaolojen hallintaan liittyviä käytäntöjä erilaisilla rakennusalan työpaikoilla. Hankkeen osatavoitteena on koota tietoa rakennusalan työntekijöiden työkyvystä ja hyvinvoinnista sekä työyhteisön ilmapiiriin liittyvistä tekijöistä.

Hankkeen tavoitteena on tukea Rakennusteollisuus RT ry:tä ja Rakennusliittoa heidän pyrkimyksessään selvittää rakennusalalle sopivia menettelyjä työkyvyn ylläpitämiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan. Lisäksi rakennusalan työterveyshuoltopalveluja tuottavat saavat toimialakohtaista tietoa sekä tietoa rakennusalan keskeisimmistä työterveyshuoltoon liittyvistä haasteista.

Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Työterveyslaitoksen asiantuntijaryhmä. Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus ry:n edustajat vastaavat tulosten hyödyntämisestä ja niistä tiedottamisesta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kyösti Suokas

Tiedote

Rakennusalan hyvinvointia halutaan kehittää edelleen

Rakennusalan työilmapiiriä ja henkilöstön hyvinvointia selvittävässä hankkeessa (RILMA) kerättiin kosolti hyödyllisiä taustatietoja työpaikoilta. Näiden pohjalta tehtiin muun muassa sairauspoissaoloihin, työhön paluuseen ja varhaiseen eläköitymiseen liittyviä kehittämisehdotuksia.

Hankkeen toteutuksesta vastasi Työterveyslaitoksen asiantuntijaryhmä. Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus ry:n edustajat vastaavat puolestaan tulosten hyödyntämisestä ja niistä tiedottamisesta. Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

Tutkimustietoa rakennusalan työntekijöiden työkyvystä ja työssä jaksamisesta saatiin lähinnä Työ ja terveys Suomessa -haastattelututkimuksesta sekä Eteran 3T -tutkimusraporteista.

Edelleen hankkeessa tehtiin sähköinen kysely työnantajien edustajille ja pääluottamismiehille sekä järjestettiin seminaari, johon osallistui 11 työnantajan ja 12 työntekijöiden edustajaa.

Työntekijöiden työkyky ja terveys tyydyttäviä

Hankkeessa koottiin ensinnäkin tämän hetken tutkimustietoa rakennusalan työntekijöiden työkyvystä ja työssä jaksamisesta.

Rakennusalalla sairauspoissaoloja on keskimääräistä enemmän. Kun kaikilla palkansaajilla Kelan korvaamia sairauspäiviä oli vuonna 2009 keskimäärin 5,8, oli talonrakennusalalla vastaava luku 10,6, puualalla 9,9 ja sähköalalla 6,4.

Rakennusalan yrittäjillä oli puolestaan Kelan korvaamia sairauspäiviä keskimäärin 9,2 vuodessa. Sairauspäivien lukumäärä kaikkien yrittäjien kohdalla oli vain 5,0.

Rakennusalan työkyvyn ja terveyden tila oli sen sijaan varsin tyydyttävä. Koetun työkyvyn luvuksi saatiin asteikolla 0–10 (täysin työkyvytön – työkyky parhaimmillaan) kahdeksan.

Stressiä nyt aiempaa vähemmän

Vajaalla puolella rakentamisen alalla työskentelevistä esiintyi aineiston mukaan erilaisia psyykkisiä oireita. Eniten kärsittiin voimattomuuden, väsymyksen ja ärtymyksen tunteista sekä unettomuudesta.

Vajaa neljännes koki puolestaan henkisen hyvinvointinsa hyväksi. Hyvinvointi heikkeni eniten yli 50-vuotiailla, mutta parani taas yli 60-vuotiailla.

Uupumusta koki silloin tällöin noin 40 prosenttia rakennusalan työntekijöistä. Stressistä kärsittiin 2000-luvun lopulla aiempaa vähemmän: vuonna 2000 jonkin verran stressistä kärsiviä oli 44, mutta vuonna 2009 enää 26 prosenttia.

Suurin osa rakennusalan työntekijöistä kertoi olevansa tyytyväisiä itse työhön ja viihtyvänsä työssään. Työyhteisön ilmapiiriä pidettiin myös yleisesti hyvänä; vain noin 10 prosenttia kertoi työilmapiirin olevan kireä tai jännittynyt. Esimiesten johtamistapaan olivat useimmat myös tyytyväisiä.

Kaksi kolmasosaa rakennusalan työntekijöistä uskoi voivansa jatkaa työssään eläkeikään saakka. Työkyvyttömyysriski vaihteli eri ammattien välillä suuresti. Suurin riski oli kivityöntekijöillä, kattomiehillä, eristäjillä ja betonityöntekijöillä. Noin kolmannes joutui työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi, toinen kolmannes mielenterveyden häiriön vuoksi.

Työterveyshuolto lähes kaikilla työpaikoilla

Sähköisessä kyselyssä selvitettiin yritysten käytäntöjä, joilla tuetaan työhön paluuta sairauspoissaolojen jälkeen sekä työkyvyn ylläpitämistä. Huomiota kiinnitettiin myös ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen.

Lähes kaikissa kyselyyn vastanneista työpaikoista oli järjestetty työterveyshuolto. Työterveyshuollon toimintaan kuuluivat yleisimmin terveystarkastukset, sairaanhoitopalvelut sekä terveellisyyden ja turvallisuuden arvioinnit esimerkiksi työpaikkakäynnein.

Hieman yli 50 prosenttia työpaikoista oli sellaisia, joissa oli kirjallisesti sovittu yhdessä työterveyshuollon kanssa tavoitteista ja käytännöistä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen osalta.

Myös yli puolessa työpaikoista käydään työntekijän, työnjohdon ja työterveyshuollon välisiä keskusteluja sairauspoissaolojen pitkittyessä. Vajaa 40 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla on erityinen toimintatapa, jolla puututaan työkykyongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.

Hyviä ehdotuksia toimintatapojen parantamiseksi

RILMAan liittyneen kyselyn tuloksia käsiteltiin alustavasti ohjausryhmän kokouksessa keväällä 2011. Tällöin päätettiin järjestää myöhemmin yhteisseminaari, jossa pohditaan esille tulleita asioita ja kokemuksia sekä kehitellään näiden pohjalta parannusehdotuksia.

30.8.2011 järjestetyn seminaarin osanottajat työskentelivät ryhmissä, ja esittivät lukuisia ehdotuksia eri teemoihin liittyen.

Varhaiseen tukeen ja työhön paluuseen liittyvissä keskusteluissa ehdotettiin muun muassa kokonaisvaltaista töiden suunnittelua. Parhaisiin tuloksiin tässä päästään, kun kaikki osapuolet, tilaaja, rakentaja ja työntekijät, osallistuvat yhdessä työn suunnitteluun.

Toimivaan tiedonkulkuun kiinnitettiin myös huomiota; samoin työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä avoimia keskusteluja pidettiin tärkeinä.

Työkyvyttömyyden, työtapaturmien ja varhaisen eläköitymisen taloudellisista seuraamuksista olisi osanottajien mielestä annettava entistä enemmän tietoja työnantajille. Työntekijöille puolestaan olisi kerrottava aiempaa tarkemmin heidän omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä.

Seminaarissa esitettiin myös työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyötä parantavia ehdotuksia. Muun muassa työnjohdon, työterveyshuollon ja työntekijän välisiä neuvotteluja tulisi kehittää siten, että luotaisiin selkeät säännöt yhteistyölle ja tiedonkululle. Työterveyshuollon työmaakäyntejä toivottiin kehitettävän entistä vuorovaikutteisimmiksi.

Toimittaja
Hilkka Heikinheimo

Aineisto

RILMA 2011 – Rakennusalan työilmapiiri ja henkilöstön hyvinvointi 2011 -kehittämishanke. Yhteenveto. 2011. Avaa