Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun

Hanketiedot

Hankenumero
210096

Hakija
Vahanen Rakennusfysiikka Oy

Toteuttaja
Työterveyslaitos

Lisätietoja
Jarno Komulainen
jarno.komulainen@vahanen.com

Toteutusaika
1.6.2021 - 1.12.2023

Työsuojelurahaston päätös
27.4.2021
100 000 euroa

Kokonaiskustannukset
164 954 euroa

Tulokset valmistuneet
5.8.2024

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erityyppisten PAH-yhdistepitoisten rakennusmateriaalien emissioita. Emissiotulosten perusteella voidaan mallintaa laskennallisesti emissioiden aiheuttamia sisäilmapitoisuuksia toimistotyyppisissä työympäristöissä. Tuloksia vertaillaan reaalikohteissa mitattuihin tuloksiin ja koettuun hajuhaittaan. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää tieteellisenä perustana sisäilmaongelmien ratkaisemiseen sekä korjaus- ja purkutarpeen arviointiin.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jarno Komulainen

Tiedote

Vanhojen rakennusmateriaalien PAH-haittojen arviointi on tehtävä kokonaisvaltaisesti

5.8.2024

Tiivistelmä

Tuoreen tutkimuksen perusteella materiaalien sisältämät PAH-yhdisteet (polyaromaattiset hiilivedyt) ovat harvoin sisäilmariski, jos rakenteet ovat ehjät ja ilmanvaihto on kunnossa. Terveydellisesti haitallisia PAH-yhdistepitoisuuksia saattaa kuitenkin syntyä, kun rakenteita lähdetään avaamaan. PAH-haitan arvioinnissa onkin tärkeää tutkia päästöriskiksi arvioitu materiaali, rakenne ja siihen kohdistuvat rasitustekijät kokonaisuutena. AFRYn ja Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sisäilmaongelmien ratkaisemisessa sekä korjaus- ja purkutarpeen arvioinnissa.

Lähtökohdat

Suomessa rakennustuotteissa on käytetty 50-luvulle saakka varsin yleisesti PAH-yhdisteitä sisältäviä lähtömateriaaleja. Nämä rakennustuotteet ovat tyypillisesti rakenteiden sisällä ja niiden vaikutukset sisäilmaan vaihtelevat.
Tavanomaisesti PAH-pitoiset materiaalit eivät aiheuta mitään haittoja ja niiden olemassaolo selviää vasta rakenteita muista syistä avattaessa. Mikäli haittoja ei koeta, pelkästään PAH-pitoisten materiaalien läsnäolo rakenteissa ei edellytä välttämättä toimenpiteitä.

Aineisto

Hankkeessa kerättiin rakennusmateriaalinäytteitä ja ilmanäytteitä viidestä tutkimuskohteesta. Materiaalinäytteistä määritettiin pitoisuudet, sekä niistä määritettiin niiden emissioita erilaisin menetelmin. Tutkimusraporttiin laadittiin laaja kirjallisuuskatsaus PAH-yhdisteiden käytöstä Suomen rakennuskannassa.

Menetelmät

Näytteiden kemialliseen analytiikkaan (materiaalipitoisuudet, ilmapitoisuudet, materiaaliemissiot erilaisin menetelmin), kohdekäynteihin, olosuhdemittauksiin tutkimuskohteissa (paine-erot, lämpötilat, suhteeliset kosteudet), vanhoihin rakennesuunnitelmiin ja muihin piirustuksiin tutustumiseen sekä kirjallisuuskatsaukseen.

Tulokset ja johtopäätökset

PAHSIS-hankkeessa tarkennettiin THL:n ohjeita tutkimusmenettelystä tilanteessa, jossa rakenteissa epäillään olevan PAH-yhdistepitoisia materiaaleja. Malli on tarkoitettu rakennusalan ammattilaisille ja se on kuvattu raportissa.
Mallissa edetään viidessä vaiheessa: 1) Lähtötietoihin tutustuminen ja aistinvarainen arviointi 2) Ilmanäytteenotto 3) Materiaalinäytteenotto ja rakennetutkimukset 4) Kokonaisuuden arviointi 5) Korjaustarpeen ja -menetelmien arviointi.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Kirjallisuudessa esitetyn ristiriitaisen ja vanhentuneen tiedon takia tutkimuksessa määritettiin uudelleen naftaleenin hajukynnys hajupaneelin avulla. Hajukynnyksen ylittäväksi pitoisuudeksi todettiin 3,2 µg/m3. Tämä on noin 50 % pienempi kuin kirjallisuudesta löydetty pienin hajukynnysarvo naftaleenille (7 µg/m3).

Aineisto

AFRY Rakennusfysiikka, Jarno Komulainen, Miia Pitkäranta, Pauli Sekki, Paula Wuokko, Työterveyslaitos, Aku Helin, Evgeny Parshintsev, Tiina Santonen. Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun (PAHSIS). Tutkimusprojektin loppuraportti. 2024.
ISBN 978-952-94-8968-8 (pdf) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa