Rakennusterveystietokanta
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
210369
Hakija
Sirate Group Oy
Toteuttaja
Sirate Group Oy
Lisätietoja
Vesa Koskinen
vesa.koskinen@sirategroup.fi
Toteutusaika
1.2.2022 - 30.11.2024
Työsuojelurahaston päätös
30.11.2021
150 000 euroa
Kokonaiskustannukset
336 631 euroa
Tulokset valmistuneet
4.2.2025
Tiivistelmä
Hankkeessa kerätään ja analysoidaan sadoista jo toteutetuista kokonaisvaltaisista sisäilmatutkimuksista syntynyttä laajaa sisäympäristöaineistoa. Aineisto sisältää tuhansia teknisiä mittaustuloksia ja luokiteltuja näytetietoja sekä työterveyshuollon todentamia tietoja tiloista, joissa oireillaan. Tietokanta mahdollistaa julkisen rakennuskannan tilan arvioinnin, selvittää kuntotutkimusten perusteella arvioitujen altistumisolosuhteiden yhteyttä koettuun oireiluun sekä viitearvojen päivitystarvetta.
Hankkeen vastuuhenkilö
Vesa Koskinen
Tiedote
Laajoissa kuntotutkimuksissa tilastollisesti merkitseviä eroja sisäilmaongelma- ja vertailukohteissa
4.2.2025Tiivistelmä
Ainutlaatuinen, julkisten rakennusten toteutuneisiin kuntotutkimuksiin perustuva ja tarkasti luokiteltu tietoaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Keinoälyä hyödyntäen kerättiin tietoa 1304 tutkimuksesta, joista laajoja kuntotutkimuksia oli 420.
Sisäilmaongelma- ja vertailukohteiden jako oli onnistunut: tilastollisesti merkitseviä eroja todettiin sekä aistinvaraisesti havaittavissa vaurioissa että mikrobinäytteiden tulosjakaumissa. Nyky-ohjeistuksen mukaisilla olosuhdearvioilla kohteita ei kyetty erottelemaan. Viranomaisohjeistuksissa todettiin merkittäviä puutteita.
Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää mm. Terveydensuojelulain uudistuksessa, jolloin niillä on vaikutusta kaikkiin sisäilman laatuun liittyviin selvityksiin.
Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.
Sisäilmaongelmien selvittämiseksi tehtävät kuntotutkimukset on Suomessa huomioitu laajasti lainsäädännössä ja viranomaisohjeissa. Ohjeiden mukaisten kuntotutkimustulosten yhteyttä koettuihin ongelmiin ei kuitenkaan ole selvitetty. Tieteellisissä tutkimuksissa yleensä pieni aineisto on luokiteltu katselmusten tai kyselyjen perusteella. Toisaalta toteutuneista kuntotutkimuksista kertynyttä aineistoa ei ole kyetty aimmin hyödyntämään, koska sitä ei ole tallennettu systemaattisesti.
Aineisto
Aineistona on relaatiotietokantaan kerätty Siraten vuosien 2011–2024 aikana julkisiin rakennuksiin tekemien sisäilma- ja kuntotutkimusten näyte- ja mittausaineistosta. Tarkasti luokiteltua tietoa kerättiin 1304 tutkimuksesta, joista laajoja kuntotutkimuksia oli 420 ja jotka kohdistuivat kaikkiaan 866 rakennuksen eri aikoina valmistuneisiin 939 osaan. Esimerkiksi mikrobinäytteistä kertyi lajistokohtaista aineistoa yli 100 000 tulosriviä.
Menetelmät
Nykyaikaisia koneoppimis- ja tekoälytyökaluja käytettiin analyysivastausten asetteluanalyysiin, optiseen merkintunnistukseen ja tulosten yhdenmukaistamiseen standardimuotoon. Tarkentava tieto poimittiin manuaalisesti kuntotutkimusraporteista, joissa tutkimukset oli tehty Asumisterveysasetuksen, sen soveltamisohjeen ja kuntotutkimusoppaan mukaisin menetelmin. Vertailevissa tilastollisessa analyysissä käytettiin ristiintaulukointia, khin neliö -testiä ja Studentin t-jakaumaan perustuvia t-testejä.
Tulokset ja johtopäätökset
Sisäilmaongelma- ja vertailukohteiden välillä todettiin useita tilastollisesti merkitseviä eroja, sisäilmaan vaikuttavia vaurioita esiintyi 70 % molemmista. Uudistetulla olosuhdearviolla ongelmakohteet eivät erottuneet vertailukohteista, ohjeen merkittävimmät ongelmat tunnistettiin.
Viranomaisohjeiden monitulkintaisuus ja perustelemattomat muutokset ovat vaikuttaneet mm. mikrobi- ja kuitunäytteiden tulkintaan, laboratorioiden välisten erojen kasvuun sekä näytekustannuksiin.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Hankkeessa saavutettiin uutta ja ainutlaatuista, todellisiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa kuntotutkimustulosten ja koettujen sisäilmaongelmien välisestä yhteydestä, rakenteiden vaurioitumisesta sekä viranomais- ja muiden ohjeiden toimivuudesta ja päivitystarpeista. Tuloksia voidaan hyödyntää kaikissa työpaikkojen sisäilman laatuun vaikuttavissa selvityksissä, jolloin niiden sisältöä ja tulosten tulkintoja voidaan yhdenmukaistaa. Tutkimuksia voidaan myös kohdentaa tarkemmin ja tehokkaammin.