Rakennustuotannon työnjohdon työ ja työkyky 2011

Tiivistelmä

Kehittämishankkeen tavoitteena on selvittää rakennustuotannon työmaalla toimivan työnjohdon työnkuvaa, työn kuormitus- ja vaaratekijöitä, terveydentilaa sekä hyvinvointia ja verrata niitä aiempien selvitysten tuloksiin. Päätavoitteena on kehittää ja löytää yhdessä toimintatapoja, joilla voidaan edistää ja ylläpitää työmaalla toimivan työnjohdon työtä, työoloja ja työkykyä. Hanke on jatkoa vuosina 1990 ja 2001 yksityisen sektorin rakennusalan työnjohtajien työoloista ja terveydentilasta tehdyille selvityksille.

Hanke koostuu kolmesta osasta: kyselytutkimuksesta rakennustuotannon työnjohtajille ja työpäälliköille, haastattelututkimuksesta työpäälliköille, työnjohtajille ja työterveyshoitajille ja työn havainnoinnista työmailla sekä kehittämistoimenpiteistä työn ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Kehittämishanke on suunnattu Ammattiliitto Pro:n rakennusalan jäsenille sekä Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit (RIA) ry:een kuuluville rakennusalan työpäälliköille. Hankkeen käynnistäjänä on toiminut Ammattiliitto Pro (rakennusala) ja sen yhteistyökumppaneina ovat RIA, Rakennusliitto, Talonrakennusteollisuus ry sekä Rakennusliike Reponen Oy ja YIT Rakennus Oy. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos.

Hanke toteutetaan vuoden 2011 aikana ja tulokset ovat käytettävissä 2011 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mika Airaksela

Tiedote

Rakennustyönjohdosta laaja työhaastattelu

Rakennusalan hankkeessa työterveyshuolloille saatiin käytännön
työväline, jolla rakennustyönjohdon työtä voidaan tukea.
Lähestymistapa edellyttää erityisosaamista ja siten osaamisen
kehittämistä niin yrityksissä kuin työterveyshuolloissa.
Työsuojelurahasto tuki kehittämishanketta, jonka Työterveyslaitos
toteutti.

Hankkeeseen osallistuivat Ammattiliitto Pron rakennusala,
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit, Rakennusliitto,
Talonrakennusteollisuus sekä Rakennusliike Reponen Oy ja YIT
Rakennus Oy.

Loppuraportin alaotsikko ”Tää työ nyt vaan on tällaista”
tarkoittaa sitä, että ainoastaan alalle ja työhön soveltuvat tyypit
voivat menestyä. Tutkijat kommentoivat, että tällaiseen ei tarvitse
tyytyä, vaan työnjohdon työkyvyn ylläpitämiseksi on luotavissa
uudenlaisia toimintatapoja. Rakennusalalla vallitsee aiempaa
myönteisempi vire.

Selvitys kerran vuosikymmenessä

Yksityisen sektorin rakennusalan työnjohtajien työoloja ja
terveydentilaa on selvitetty laajasti 1990 ja 2001. Näiden
selvitysten jälkeen rakennusalan työnjohdolle on tullut uusia
lakeja. Myös omavalvonta, dokumentointi ja urakoiden ketjuuntuminen
ovat lisääntyneet. Lisäksi työmaat ovat tulleet
monikulttuurisemmiksi.

Laajennuksena aiempiin nyt tutkittiin myös työnjohtajien esimiehiä
eli työpäälliköitä.

Hanke koostui kyselytutkimuksesta rakennustuotannon työnjohtajille
ja työpäälliköille, haastattelututkimuksesta työnjohtajille,
työpäälliköille ja työn havainnoinnista työmailla sekä työn ja
työkyvyn kehittämistoimenpiteistä.

Työn arvostus ja työilmapiiri nousussa

Työnjohdon työmaalla oloaika on vähentynyt 1989–2011, ja
toimistotyö on lisääntynyt, etenkin vastaavilla työnjohtajilla.
Työnjohto kokee työympäristön lämpötilan vaihtelut, kylmyyden,
melun, pölyisyyden ja likaisuuden haittaavampana kuin aikaisemmin.

Työnjohto pitää työtään edelleen hyvin itsenäisenä ja tärkeänä,
mutta henkisesti melko kuormittavana.

Työnjohto tuntee vaikutusmahdollisuuksiensa lisääntyneen vuodesta
1989. Vastaavat työnjohtajat kokevat saavansa arvostusta aiempaa
enemmän.  Lisäksi kokemukset työpaikan työilmapiiristä ovat
parantuneet vuodesta 2000 vuoteen 2011.

Terveys on kohentunut, mutta stressi kasvanut

Niiden osuus, jotka uskovat terveytensä puolesta pystyvänsä
töihin nykyammatissa eläkeikään saakka, on kaksinkertaistunut
kahtenakymmenenä vuotena. Vuonna 2011 yli 60 prosenttia
työnjohdosta uskoo tekevänsä töitä eläkeikään saakka.

Työnjohdon kokema stressi on lisääntynyt 2000-luvulla. Nykyään
noin joka neljäs vastaava työnjohtaja ja joka viides työnjohtaja
kokee usein tai lähes jatkuvasti stressiä.

Edelleen koetaan eniten tarvetta stressinhallintakeinoihin ja
työyhteisön kehittämiseen. Työnjohdon oman työkyvyn säilyttämiseksi
tarpeellisimmiksi keinoiksi mainittiin ammatillista osaamista
lisäävä koulutus ja työtehtävien järjestely.

Työnjohdon mukaan työterveyshuollon tulisi painottua ehkäisevään
suuntaan ja sen tulisi käydä enemmän työmailla. Työntekijän
henkiseen hyvinvointiin tulisi paneutua.

Palautetta pomolta, kiitos, ei lisää kokouksia

Kyselyn perusteella työnjohto koki, että oman esimiehen antamassa
palautteessa oli yhä eniten kehitettävää. Vähiten toivottiin
työpaikan yhteisten kokousten lisäystä.

Työnjohto on yleisesti ottaen innostunut työstään. Rakennusalan
työnjohdossa työn imu on parempi kuin suomalaisilla miehillä
keskimäärin ja suurin piirtein samalla tasolla kuin alemmalla
johdolla.

Yritysjohto kannustaa turvatyöhön, mutta kiire tuo
riskinoton

Työmaalla toimivan työnjohdon mukaan yritysjohto pyrkii
edistämään työmaiden turvallisuutta kannustamalla työntekijöitä
turvalliseen työskentelyyn. Silti 40 prosentissa yrityksistä
yritysjohto salli työntekijöiden riskinoton, jos aikataulu on
tiukka.

Noin puolet työnjohdosta ilmoitti, että heidän nykyisellä
työmaallaan on ulkomaalaisia työntekijöitä, yleensä
itäeurooppalaisia. Tällöin työnjohtoa kuormittivat eniten
työturvallisuuden ja laadun varmistaminen.

Ikävät yllätykset kuormittavat

Rakennustuotannossa etenkin vastaavien työnjohtajien työ on
pitkälti projektin johtamista. Työnjohtajien päätehtävä taas on
valvoa, että työmaalla tehdään sovittu työ oikeaan aikaan oikeassa
paikassa.

Haastattelujen perusteella työnjohdon työkykyä ja työssä
jaksamista uhkaavat erityisesti jatkuvasti muuttuvat tilanteet.
Työnjohtoa kuormittavat esimerkiksi ongelmat tavaroiden
toimituksissa, piirustusten toteutuksessa ja työn laadussa.

Jos työmaa viivästyy, työpäälliköltä odotetaan joko huolen
jakamista työnjohdon kanssa tai ratkaisun edistämistä omalla
panoksella.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Savinainen Minna, Uusitalo Hanna, Merivirta Maija-Leena, Nyberg Mika, Toivio Pauliina. Rakennustuotannon työnjohdon työ ja työkyky 2011. ”Tää työ nyt on vaan tällasta”. Tampere: Työterveyslaitos. ISBN 978-952-261-216-8 (nid.)

Savinainen Minna, Uusitalo Hanna, Merivirta Maija-Leena, Nyberg Mika, Toivio Pauliina. Rakennustuotannon työnjohdon työ ja työkyky 2011. ”Tää työ nyt on vaan tällasta”. Loppuraportti 31.12.2011. Avaa