Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitetään vesisumutusmenetelmän tehokkuutta ja soveltuvuutta vähentää hienopölylle altistumista ja pölyn leviämistä rakennustyömailla. Tavoitteena on laajentaa pölyntorjuntakeinovalikoimaa, joilla yksin tai muiden menetelmien rinnalla voidaan vähentää henkilökohtaista suojaustarvetta. Vesisumutus toteutetaan sumuttamalla hienojakoista vesiaerosolia käsikäyttöisellä sumun levittimellä, jonka jälkeen vesipisarat ja pöly muodostavat suurempia hiukkasia ja laskeutuvat alas. Tämän jälkeen laskeutunut pöly on siivottavissa lattiapinnalta esimerkiksi imurilla. Menetelmän toimivuus ja tehokkuus määritetään vertailututkimuksena laboratoriossa ja neljällä rakennustyömaalla piikkaus- ja hiontatyön aikana. Mitattavat parametrit ovat hengittyvä pöly, hiukkasten pitoisuus ja kokojakauma ja laskeutuvan pölyn kertymänopeus. Vesisumutuksen tuoman kosteuslisän merkitystä rakenteiden ja materiaalien vaurioitumiselle arvioidaan visuaalisesti ja kosteusmittauksin käsittelyn jälkeen. Tutkimuksessa laaditaan vesisumutuksen menettelytapaohjeistus, jonka avulla hallitaan rakennuspölyn leviämistä työmaa-alueella ja vähennetään työntekijöiden altistumista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pertti Pasanen

Tiedote

Vesisumutus sitoo pölyä rakennustyömaalla

Vesisumutus on helppo- ja nopeakäyttöinen, muita
pölyntorjuntakeinoja täydentävä menetelmä pölyn leviämisen
hallintaan rakennustyömailla. Se soveltuu parhaiten pienehköihin ja
osastoituihin tiloihin, joissa sumutusta häiritsevät ilmavirtaukset
ovat heikkoja.

Näihin tuloksiin päätyi Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen
laitos tutkittuaan vesisumutusmenetelmän tehokkuutta ja
soveltuvuutta vähentää hienopölylle altistumista ja pölyn
leviämistä rakennustyömailla. Työsuojelurahasto tuki hanketta
tutkimus- ja kehitysmäärärahalla.

Tutkimuksessa onnistuttiin laajentamaan rakennustyömaan
pölyntorjuntakeinovalikoimaa tuomalla esiin vesisumutuksen
käyttömahdollisuudet.

Vaikka rakennustyömaiden pölynhallinta on kehittynyt
huomattavasti viime vuosikymmeninä, pölynhallinnan tavoitteet eivät
aina täyty, vaan perinteisistä pölyntorjuntakeinoista huolimatta
pölypitoisuudet ovat haitallisen korkeita useissa erityisen
pölyisissä työvaiheissa.

Vesisumutusmenetelmän käyttöohje työmaille

Hankkeen tuloksena laadittiin vesisumutusmenetelmän käyttöohje
rakennustyömaiden ilmanpuhdistukseen. Se on vapaasti luettavissa
Material-välilehdellä olevan loppuraportin liitteenä.

Tutkijat pyrkivät jalkauttamaan vesisumutusmenetelmän
rakennustyömaille viestimällä menetelmän käyttömahdollisuuksista ja
käyttöohjeesta.

Loppuraportin liitteissä on myös kuvattu esimerkki
sumutuslaitteistosta ja sen käytöstä.

Vesisumutusmenetelmä on tarkoitettu käytettäväksi heti pölyävän
työvaiheen päättymisen jälkeen ennen seuraavaan työvaiheeseen
siirtymistä. Silloin sumutus nopeuttaa työskentelytilan ilman
puhdistumista.

Se ei sovellu käytettäväksi työvaiheen aikana työntekijän
altistumisen alentamiseen.

Vesisumutusmenetelmä nopeuttaa puhtaan rakentamisen
P1-hankkeissa tavoitepuhtaustasojen saavuttamista.

Erityisesti hienojakoisen pölyn poistamiseen

Tutkimuksessa tehtiin kuiva- ja märkäkokeita laboratorio- ja
kenttäoloissa. Vesisumu tuotettiin sähkökäyttöisellä
sumuttimella.

Laboratorio- ja kenttätulokset osoittavat, että vesisumutus
tehostaa erityisesti hienojakoisemman pölyn poistamista
huoneilmasta, mutta sumutuksen puhdistusvaikutus kestää vain
sumutuksen ja sen laskeuman ajan.

Laboratoriokokeissa vesisumutus tuotti puhdasta ilmaa
keskimäärin 21 kuutiota litran vesimäärää kohti. Kenttäkokeissa
puhtaan ilman tuotto oli vastaavasti 16–188 kuutiota litran
vesimäärää kohti.

Puhtaan ilman tuotto riippuu tilan koosta ja ilmanvaihdosta,
vaikka itse sumutusmenetelmällä se on vakio.

Vesisumutus alensi työskentelytilan pölypitoisuutta työvaiheen
jälkeen. Sumutus vähensi myös selvästi pölyn leviämistä
työskentelytilan ulkopuolelle muualle työmaa-alueelle.

Vesisumutuksen puhtaan ilman tuotto johti laboratoriokokeissa 70–
81 prosentin ja kenttäkokeissa 77–99 prosentin
pölynpoistotehokkuuteen.

Hengittyvän pölyn osalta keskimääräinen pölynpoistotehokkuus oli
laboratoriossa 35 prosenttia. Kenttäkokeissa hengittyvän pölyn
osalta tehokkuudet vaihtelivat suuresti erilaisten kuiva- ja
märkäkokeiden olosuhteiden vuoksi.

Ei haitallista kosteuskuormaa

Vaikka vesisumutuksen puhdistusvaikutus kestää vain sumutuksen
ajan, pienikin pölypitoisuuden alentaminen työskentelytilassa
nopeuttaa tilan puhdistumista ja vähentää selvästi pölyn leviämistä
muualle työmaa-alueelle.

Veteen lisätyn tensidin ei havaittu merkittävästi parantavan
sumutuksen tehoa pelkkään veteen verrattuna. Tensidien käyttöä ei
kuitenkaan tässä tutkimuksessa selvitetty kovinkaan kattavasti.
Niiden vaikutusta ilman puhdistamisessa pitäisikin selvittää
perusteellisemmin.

Sumutuksen mitoituksessa on otettava huomioon tilan koko ja
ilmanvaihtuvuus. Kun sumutuksen puhtaan ilman tuotto on suurempi
kuin tilan ilmanvaihtuvuus, pölypitoisuus alentuu yli 50 prosenttia
alkuperäisestä pitoisuustasosta.

Sen sijaan puhtaan ilman tuoton ollessa ilmanvaihtuvuutta
pienempi, vesisumutuksen puhdistusvaikutus jää alle 50
prosenttiin.

Siten vesisumutusmenetelmä soveltuu parhaiten pienehköihin –
alle 60 kuutiota – ja osastoituihin tiloihin, joissa ilmavirtaukset
ovat heikkoja.

Vesisumutusmenetelmä on tarkoitettu lyhytkestoiseen
viimeistelykäyttöön siten, että pinnat eivät kastu. Tutkimuksessa
ei todettu sumutuksista koituvan haitallista kosteuskuormaa.

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Anna Kokkonen, Maija Nykänen, Pertti Pasanen. Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä. Loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto, 2014. ISBN 978-952-61-1474-3 Avaa