REACH-tiedolla tehokkaaseen riskinhallintaan (RETRIS)

Tiivistelmä

Työpaikoille tarjoutuu paljon uutta kemikaalitietoa REACH-asetuksen myötä. Käytännön soveltaminen voi kuitenkin olla monimutkaista. Ongelmia aiheutuu sekä seosten käyttöturvallisuustiedotteiden (jäljempänä ktt) laatijoille että niitä tulkitsemaan joutuville työpaikoille.

Hankkeessa etsitään ratkaisuja seosten ktt:den ja altistumisskenaarioiden laatimiseen tieteellisesti perustellulla tavalla, kiinnittäen erityistä huomiota käytettävyyteen ja ymmärrettävyyteen jatkokäyttäjien keskuudessa. Tärkeää on etsiä keinoja, miten ktt:n lukija löytää tekstistä ns. oman käytön ja sitä vastaavan altistumisskenaarion. Lisäksi etsitään keinoja miten helpotettaisiin altistumisskenaarioiden ymmärtämistä ja kommunikointia työsuojeluorganisaatiolle ja edelleen työntekijöille sekä muille sidosryhmille. Stoffenmanager -riskinhallintatyökalujen käyttöä testataan olemassa olevien riskinhallintakeinojen riittävyyden tarkistamiseen ja uusien käyttöönottamiseen.

Hankkeen tulokset hyödyttävät sekä ktt:den laatijoita että niiden soveltajia. Hankkeessa laaditaan suositukset lähestymistavasta seosten ktt:den ja altistumisskenaarioiden laadukkaaseen laatimiseen ja käytännönläheinen ohjeistus formuloijille. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy hyviä käytäntöjä ja ohjeistusta altistumisskenaarionmukaisuuden tarkistamiseen, dokumentointiin ja kommunikointiin työpaikalla soveltaen koko prosessissa Stoffenmanager -työkalua. Tuloksia arvioidaan myös olosuhdevalvonnan tarpeet huomioiden.

Hankkeen vastuuhenkilö

Milja Koponen

Tiedote

Tutkimushanke toi uutta tietoa kemiallisten aineiden turvallisesta käytöstä

REACH-asetus on tuonut runsaasti uutta tietoa kemiallisten
aineiden turvallisesta käytöstä työpaikkojen hyödynnettäväksi.
Hyvin tehty riskinarviointi työpaikalla helpottaa altistumisen
skenaarioissa kuvattujen riskinhallintatoimien arviointia ja
soveltamista, todetaan Työsuojelurahaston tukemassa
Työterveyslaitoksen REACH-tiedolla tehokkaaseen riskinhallintaan
(RETRIS) -tutkimushankkeessa.

Työpaikkojen näkökulma on keskeinen REACH:n tuoman uuden tiedon
hyödyntämisen kannalta, kun käyttöturvallisuustiedotteiden roolia
pohditaan. Työpaikoilla on pääasiassa käytössä valmisteita eli
useiden aineiden seoksia. Asetus tuo työpaikoille paljon tietoa,
mutta sen soveltaminen käytäntöön on vaikeaa.

REACH-asetus huomioi seokset varsin jäykästi, ja ohjeistus on
toistaiseksi ollut monimutkaista ja osin puutteellista. Uusi asetus
mahdollistaa riskinhallintatiedon välittämisen toisistaan
poikkeavien altistumisskenaarioiden ja
käyttöturvallisuustiedotteiden avulla. Kemikaaleja käyttävät
työpaikat tarvitsevat käytännönläheistä ohjeistusta riskinhallinnan
toteuttamiseen.

REACH-tiedolla tehokkaaseen riskinhallintaan -hankkeessa
etsittiin keinoja helpottaa lisääntyvän kemikaalitiedon leviämistä
kemikaalien käyttäjille. Työterveyslaitoksen ja Tukesin
toteuttamassa hankekokonaisuudessa tarkasteltiin seosten
altistumisskenaarioiden ja laajennettujen
käyttöturvallisuustiedotteiden laadinnan haasteita, vertailtiin
DNEL- ja HTP-arvoja sekä etsittiin hyviä käytäntöjä
työpaikoille.

Riskinarviointi ja -hallinta samaan prosessiin

Työpaikoilla tulee noudattaa REACH-lainsäädännön lisäksi paljon
muitakin kemikaalien turvalliseen käyttöön liittyviä säädöksiä. On
järkevää ja kustannustehokasta pyrkiä toteuttamaan riskinarvioinnit
ja riskinhallinnan suunnittelu samassa prosessissa.
Työterveyslaitoksen ja Tukesin toteuttamassa hankkeessa testattiin
Stoffenmanager-työkalun soveltuvuutta tähän tarkoitukseen.

Hanketta suunniteltaessa ajateltiin, että REACH-asetuksen
mukaiset laajennetut käyttöturvallisuustiedotteet ja
altistumisskenaariot ovat jo vakiintuneita käytäntöjä ja arkipäivää
työpaikoilla vuosina 2012 – 2013. Vuotta myöhemmin hankkeen
edetessä todettiin, että kehitysaskeleista huolimatta paljon on
vielä tehtävää ennen kuin kemianteollisuus saa REACH-käytäntönsä
hiottua sujuviksi.

Selvitettäviä ja kehitettäviä kohtia on teollisuuden omissa
toiminnoissa, Euroopan kemikaaliviraston ohjeistuksissa, valvonnan
ja eri lainsäädäntökokonaisuuksien rajapinnoilla. RETRIS-työryhmä
jatkaa yhteistyökumppaneidensa kanssa REACH:n kehityksen
seuraamista ja tarkentaa antamiaan ohjeita sitä mukaa kun hyviä
käytäntöjä tunnistetaan, ja ymmärrys ja konsensus etenevät.

Laajennettujen käyttöturvallisuustiedotteiden käytettävyyttä ja
toimivuutta tarkasteltiin hankkeen aikana työpaikkakäynneillä ja
haastatteluilla. Mukana olleet yritykset edustivat sekä teollisuus-
että palvelusektorin työpaikkoja, jotka toimivat
moottoriajoneuvojen huollossa ja korjauksessa sekä
kiinteistönhoito- ja siivouspalveluissa ja koneiden ja laitteiden
valmistuksessa.

Työpaikkakäynnin aikana käytiin yleisesti läpi kemikaaleihin
liittyvät työtehtävät ja valittiin arvioitavat työvaiheet.
Työtehtäväkohtaiset riskinarvioinnit laadittiin
Stoffenmanager-perustyökalulla niin hengitystie- kuin
ihoaltistumisten osalta.

Työpaikkakäyntien tarkoituksena oli tarkastella laajennettujen
käyttöturvallisuustiedotteiden soveltamista työpaikoilla
Stoffenmanager-työkalun avulla, mutta yhdellekään työpaikalle ei
ollut vielä toimitettu altistumisskenaarioita sisältäviä
käyttöturvallisuustiedotteita. Tehtyjen riskinarviointien sekä
työpaikkakäyntien pohjalta arvioitiin kemikaaliturvallisuuden tasoa
mukana olleissa yrityksissä.

Valmiutta toimia laajennettujen käyttöturvallisuustiedotteiden
mukaisesti voitiin arvioida näin epäsuorasti. Haastattelut
toteutettiin yhteensä kolmessa eri kemianteollisuuden yrityksessä.
Haastatteluihin osallistui työsuojelusta sekä
kemikaaliturvallisuudesta sekä erityisesti REACH -asioista ja
käyttöturvallisuustiedotteista vastaavia henkilöitä.

Kemiallisten altisteiden riskinarviointi
lapsenkengissä

Hankkeessa havaittiin, että ainesosien seoskäyttöä koskevien
altistumisskenaarioiden sisältö ja laatu määräävät yhdistettyjen
altistumisskenaarioiden sisällön ja laadun. Harmonisoitu
skenaarioformaatti parantaisi huomattavasti
altistumisskenaarioitten käytettävyyttä ja helpottaisi niiden
yhdistämistä.

Seoksen valmistajan asiantuntemusta tarvitaan kuitenkin
varmistamaan, että seokselle suositellut riskinhallintatoimet
kattavat koko seoksen ja sisältävät myös ne ainesosat, joille ei
ole saatavissa altistumisskenaariota. Myös tuotteen käyttötapa ja
alalla yleisesti vallitsevat riskinhallintakäytännöt on huomioitu
riskinhallinnan kuvauksessa.

Työpaikoilla ei löytynyt aktiivisesta käytöstä
kemikaalituotteita, joilla olisi ollut altistumisskenaarioita
sisältäviä laajennettuja käyttöturvallisuustiedotteita.
Riskinarviointi kemiallisten altisteiden osalta oli kaikilla
työpaikoilla tekemättä. Hyvin tehty riskinarviointi helpottaa
altistumisskenaarioissa kuvattujen riskinhallintatoimenpiteiden
arviointia ja soveltamista työpaikalla.

Työpaikat saavat käyttöönsä hankkeen yhteydessä tehdyt
arvioinnit. Tavoitteena on, että yritykset jatkavat arviointia
itsenäisesti huomioiden myös altistumisskenaariot. DNEL- ja
HTP-arvoja vertailtaessa havaittiin, etteivät uudet DNEL-arvot tule
merkittävästi laskemaan kemikaalialtistumisen tasoa suomalaisilla
työpaikoilla. Näin ollen REACH:n tavoitteena olevat vaikutukset
työperäisten sairauksien vähenemiseen ja siitä seuraavat
taloudelliset säästöt jäävät odotettua pienemmiksi.

HTP-arvoa korkeampi DNEL-arvo voi johtaa tilanteeseen, jossa
työpaikka täyttää REACH-asetuksen velvoitteet noudattamalla
altistumisskenaarioissa kuvattuja olosuhteita, mutta
altistumistasot ovat silti HTP-arvoa korkeampia. Tällöin
työsuojelulainsäädännön velvoitteet eivät täyty.

DNEL-arvojen perusteella määritellyt riskinhallintatoimet
saattavat vähentää altistumista sellaisille aineille, joille ei ole
asetettu HTP- tai muita ohjearvoja.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa HTP-arvoja
tarkastettaessa. Listaa aineista, joilla HTP-arvo on merkittävästi
korkeampi kuin DNEL-arvo, voidaan hyödyntää tarkasteltavien
nimikkeiden valinnassa ja priorisoinnissa. Tietoa
tutkimushankkeesta löytyy
Kemikaalivihi -sivustolta

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Koponen Milja, Kallio Niina, Taxell Piia, Stockmann-Juvala Helene, Santonen Tiina. 2014 REACH –tiedolla tehokkaaseen riskinhallintaan (RETRIS). Työterveyslaitos. Helsinki. ISBN 978-952-261-388-2 (nid.) ISBN 978-952-261-389-9 (PDF) Avaa

www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/retris

www.ttl.fi/partner/kemikaalivihi

Nordic Exposure Group (NEG)/Nordic Council of Ministries, Nordic Exposure Scenario Workshop 26.9.2012, Piia Taxell: How to handle ES for mixtures? Early experiences from ”Efficient risk management using REACH information” (RETRIS).

Tynkkynen S. (2012). REACH:n raja-arvot ja työhygieeniset raja-arvot; suhtautuminen toisiinsa ja toksikologiset perusteet. Pro Gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Ympäristötieteen laitos.

Taxell P., Koponen M., Kallio N. and Santonen T. (2014) Consolidating exposure scenario information for mixtures – experiences and challenges. Annals of Occupational Hygiene, submitted.

Taxell P., Koponen M., Kallio N., Stockmann-Juvala H., Tynkkynen S. ja Santonen T. (2012) REACH-tiedolla tehokkaaseen riskinhallintaan (RETRIS). Työpaketti 1. Projektiraportti (STM/1110/2012), Työterveyslaitos, Helsinki.

Tynkkynen S., Santonen T. and Stockmann-Juvala H. (2014) A comparison of derived no-effect levels under REACH with EU indicative occupational exposure limit values and national limit values in Finland. Annals of Occupational Hygiene, submitted.

Heussen, H., Koppisch D. and Koponen M. (2014) Stoffenmanager – International implementation. The ETEAM Conference – Challenges and Perspectives of Tier 1 Exposure Assessment, 25.-26.3.2014, Dortmund, Saksa: kongressiabstrakti, jossa esitellään RETRIS-hankkeessa julkaistu työpaikkojen kemikaaliturvallisuuden toimintamalli Suomessa.

Koponen M., Kallio N., Taxell P., Stockmann-Juvala H. ja Santonen T. (2014) REACH-tiedolla tehokkaaseen riskinhallintaan (RETRIS). Tietoa Työstä, Työterveyslaitos, Helsinki