Reformi ja uudistuminen terveydenhuollon organisoinnissa -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Terveydenhuollon organisaatiot hyötyisivät vanhojen käytäntöjen rohkeammasta kyseenalaistamisesta. Tyypillisesti päähuomio annetaan asetusten täyttämiselle ja arjesta selviytymiselle. Lisäksi kärsitään projektiväsymyksestä ja kyynisyydestä hallintovetoisia ’reformeja’ kohtaan, ja niiden tavoitteet jäävätkin usein saavuttamatta. Muodolliset reformit syövät tilaa kunkin työyhteisön ja asiakaskunnan tarpeista ja mahdollisuuksista kumpuavalta kehittämistyöltä. Tässä tutkimuksessa näitä ongelmia tarkastellaan yrittäjyystutkimuksen näkökulmasta.

Tutkimuksen päähuomio on toimijoiden (yksilöt ja ryhmät erilaisissa rooleissa) ja institutionalisoituneen rakenteen suhteissa tapahtuvissa muutoksissa. Yrittäjämäinen (proaktiivinen, kokeileva) toiminta kukoistaa muodollisen organisaation katvekohdissa, mitä terveydenhuollon korkea institutionalisoituminen, sääntely ja hierarkkisuus rajoittavat. Tutkimus yhdistää yrittäjyystutkimusta institutionaaliseen teoriaan ja sen taustalla vaikuttavaan sosiologiseen tutkimusperinteeseen, ja tutkimuksessa hyödynnetään pääasiassa laadullista tutkimusotetta.

Teoreettisen annin lisäksi tuotetaan käytäntöön soveltuvia uusia lähestymistapoja terveydenhuollon uudistumisen ja yrittäjyyden edistämiseksi, millä on merkitystä sekä työn tuottavuuden että sen mielekkyyden kannalta. Tutkimus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2016 aikana.

Hankkeen vastuuhenkilö

Thomas Lemström

Tiedote

Ristiriitoja terveydenhuollon uudistumisessa

Tohtorikoulutettava, DI
Thomas Lemström tarjoaa tekeillä olevassa
väitöstutkimuksessaan uudenlaisia näkökulmia terveydenhuollon
uudistumiseen ja erityisesti terveydenhuollon sisäisen yrittäjyyden
tarkasteluun.

Tutkimustyö nostaa esiin ristiriitoja, mutta aiemmista
tutkimuksista poiketen se ei paikanna ristiriitoja kilpailevien
normien ja rakenteiden piirteisiin. Sen sijaan perustava löydös on,
että kollektiivisen kanssakäymisen perusluonteesta seuraa
ristiriitoja työelämän institutionalisoitumisessa.

Roolin ja minuuden ristiriita

Ensimmäiseksi tutkimus nostaa esiin roolin – esimerkiksi
työelämä-, ammatti- ja organisaatioroolit – ja minuuden välillä
koetun ristiriidan.

Se on perustavanlaatuinen, koska pyrkimys sen ratkaisemiseen voi
tarjota motivaation ja tarkoituksen sisäiselle yrittäjyydelle.
Lisäksi rooleilla on ratkaiseva merkitys instituutioiden
olemassaololle.

Mikään institutionalisoitunut elämänalue ei muutu rooleja
uudistamatta, Lemström korostaa.

Valtaosa niistä verrattain vähälukuisista tutkimuksista, joita
terveydenhuollon sisäisestä yrittäjyydestä on julkaistu, puoltaa
sisäisen yrittäjyyden vahvaa yhteyttä roolien uudistamiseen.

Tyypillisimmin tämä näkyy pyrkimyksinä monipuolistaa hoitajien
työnkuvia. Roolien uudistuminen ei rajoitu organisaatioiden
sisäiseen maailmaan vaan heijastelee koko yhteiskunnan ideologisia
ja kognitiivisia muutoksia.

Kolme muuta ristiriitaa

Roolin ja minuuden ristiriidan ohella tutkimus käsittelee kolme
muuta kollektiivisen kanssakäymisen ja merkitysten luomisen
perusluonteesta seuraavaa ristiriitaa.

Ensinnäkin, sisäinen yrittäjä voi toimia tehokkaasti vain osana
yhteisöä, mihin kuulumistaan hän kokeiluillaan kuitenkin
haastaa.

Toiseksi, uudistaminen nojaa yhtäällä kriittiseen etäisyyteen ja
luovuuteen ja toisaalla resursseihin ja toimijasuhteisiin. Nämä
kaksi puolta harvoin kohtaavat yhdessä toimijassa.

Kolmanneksi, laajamittaisten muutosten aikaansaamisessa
tarvitaan samanaikaisesti hierarkkisesti korkealta annettua
ohjausta ja ruohojuuritasolta kumpuavaa aktivismia, jolloin
muutoksen ideasisältö on vaarassa kietoutua muutosta jarruttaviin
valtakysymyksiin.

 

Sisäinen yrittäjyys tärkeätä

Tietoisuus tällaisista ristiriidoista ja kyky sovitella niitä
käytännössä kuvaa erityisesti yrittäjämäistä toimijuutta.

Sisäinen yrittäjyys erityisesti julkisen sektorin organisaatioissa
on Lemströmin mukaan tärkeää suomalaisen terveydenhuollon
uudistumiselle.

Hallintovetoiset reformit ovat ongelmallisia siinä, että niissä
jäädään tyypillisesti toistamaan vallitsevaa paradigmaa, ja
perustavanlaatuinen uudistuminen jää toteutumatta: reform without
change, eli reformi (uudistus) ilman uudistusta.

Lisäksi erityisesti julkisen sektorin hallitsemilla aloilla
uusien tulokkaiden tarjoama innovatiivinen panos jää pieneksi, kun
julkinen sektori toimii portinvartijana.

Järjestelmän uudistuminen nojaa siis poikkeuksellisen paljon
vakiintuneissa ja erityisesti julkisissa organisaatioissa toimivien
innovatiivisten yksilöiden ja ryhmien toimintaan.

Lemström tekee väitöskirjaansa Turun yliopiston
kauppakorkeakoululle. Artikkeliväitöskirjan on tarkoitus valmistua
vuonna 2016.

Työsuojelurahasto on tukenut väitöskirjan työstämistä
tutkijastipendillä.

Stipendikauden tutkimustyö on synnyttänyt käsikirjoituksen,
jolle tutkija etsii julkaisukanavaa.

 

 

 

Toimittaja
Leena Huovila